Tämä reissu on eräänlaista jatkumoa omalta osaltani vuonna 2006 ja Amerikan reissukaverini Karin vuonna 2008 alkaneelle "Amerikan valloitukselle", joka on sittemmin vienyt meitä kaksipyöräisen selässä kaikkiin viiteenkymmeen (itseltäni Havaiji tosin puuttuu...) USA:n osavaltioon sekä puoleen kymmeneen Kanadan provinsseja. Muutamista reissuista löytyy blogeja aihesta kiinnostuneille:

http://finnishcurvecowboys.blogspot.fi/

http://finnstoccr3.blogspot.fi/

http://finnstoccr2011.blogspot.fi/ 

http://finnstoccr2012.blogspot.fi/

Ideoimme PeterPanBiken Peter Ruotsalon kanssa erityisesti BMW Moottoripyöräkerholaisille reissun tälle kuuluisalle tielle, jota itse olen ajellut joitain pätkiä siellä täällä, mutta en ole tähän mennessä katsonut asiakseni koluta tietä sen perusteellisemmin. 

Koetin aluksi ehdotella reissuksemme jotain oikein kunnon nähtävyyksillä kyllästettyä reittiä, mutta lopulta oli pakko uskoa Peteriä. Kuuskutonen on suomalaismotoristille "se" reissu, jolla saavutetaan suurin uskottavuus Esson baarissa ja kun se on ensin ajettu niin sitten voidaan seuraavaksi lähteä katsomaan niitä oikeita nähtävyyksiäkin. Tämä siis selvä! Sen verran reissuamme toki on modattu, että emme me ihan orjallisesti tätä vanhaa väylää aio seurata, vaan tarkoitus on käydä katsomassa muutama Suuren Lännen nähtävyyskin, kuten Grand Canyon, Monument Valley, Zion National Park, Las Vegas jne.

Ja sitten se suurin ihmetys valtaosalle ryhmästämme ja itselleni erityisesti: Hardly-Ablesonit...eikun Harley Davidsonit ovat ainoa tarjolla oleva pyörämerkki tälle reissulle! Olen onnistunut koluamaan 49 USA:n osavaltiota ajamatta tähän mennessä metriäkään Harrikalla. Aiemmat yhdeksän reissua on ajettu joko omalla BMW K 1200 LT:llä (yksi reissu), Hondan GoldWing 1800:lla (seitsemän) ja yksi kuperkeikkaan päättynyt reissu Alaskassa uudella vesigessulla.

Muutama vuosi sitten olimme vähällä päästä (joutua?) Harrikan sarviin, kun erityisesti tilasimme vuokraamosta isot kolmilaukkuiset Electra Glidet neljän peräkkäisen Wingireissun vaihteluksi. Tästäkään ei tullut mitään, koska vuokraamo ilmoitti paria viikkoa ennen reissun alkua, että nämä matkamallit on nyt loppu ja tarjolla olisikin vain Street Glide- malleja. Äkkiä katsomaan kuvastosta, mikä se tämä Street Glide oikein on, koska vaimoväenkin oli määrä tulla mukaan isolle osalle matkaa...Street Glidessa näytti olevan vain kaksi laukkua ja pyöreä pillerin muotoinen takaistuin... En edes kehdannut ehdottaa tätä siihen mennessä vain LT:n takasohvalla istuneelle vaimolleni, koska tiesin hänen viihtyvän tuolla Harrikan jakkaralla max 30 sekuntia, jonka jälkeen olisin ongelmissa. Siispä kiireesti Wingiä tilaamaan, jotka saatiinkin meille pikapikaa rahdatuksi Floridasta Chicagoon, ja niin jäi meikäläisen Harrikkaneitsyys edelleen korkkaamatta. 

No nyt näyttää siltä, että tuo Amerikanihme tullee tutuksi seuraavien parin viikon aikana. PeterPanin matkalaiset tapaavat kuulemma saada chicagolaisvuokraamosta aika uusia pyöriä alleen, joissa huhujen mukaan on jopa jarrutkin. ABS:ithan noissa on ollut kautta aikojen, tiesi adjutanttini Kari kertoa. Jarruja kun ei saa lukkoon millään ilveellä ;-) No joo, hyvähän miehen on piruilla kun itse aikoo istua reissumme  Dodge Minivanin ratissa. Hän vielä rauhoittelee meikäläistä kertaamalla vuosientakaista Floridanreissuaan, jossa väittämänsä mukaan päätyi keskelle risteystä jarruteltuaan kesken kaiken punaisiksi vaihtuneisiin valoihin ensin normaalilla BMW:n kaksisormijarrutuksella, sitten oikeaa jalkaa pontevasti jalkajarrulle polkemalla ja lopuksi sai kapineen pysähtymään ajokenkien pohjat savuten...Uskoo ken tahtoo...

Yhtä kaikki, Karin "uhrautuminen" huoltauton kuljettajaksi on toki hatunnoston arvoinen juttu - olkoonpa hänen motiivinsa kuinka mukavuuspainotteiset hyvänsä. Tämä tuo mukavuutta koko porukalle, kun kaikkia tavaroita ja mahdollisia ostoksia ei tarvitse yrittää sulloa pyörien kyytiin. Nähtäväksi jää myös se, missä määrin Karin ilmastoitu ajoneuvo kerää repsikoiden keskuudessa suosiota lämpötilojen kohotessa neljänkympin pahemmalle puolelle. Sellaista on nimittäin elokuussa hyvinkin tarjolla retillämme.

Tätä kirjoittelen Sex And Satifaction -yhtiön (SAS) koneessa Tukholmasta Chicagoon, jonne hankkiudumme pari päivää etuajassa. Tarkoituksena on tavata vanha chicagontuttumme Larry Rosenstiel, jonka luona olemme aiemmilla reissuillamme yöpyneet lukuisia kertoja. Suunnitelmana on myös hankkia pari edullista paikalliseen kännykkäverkkoon optimoitua prepaid-kännykkää, koska omat eurooppalaiset kännykkämme ovat turhan usein käyttökelvottomia siinä vaiheessa kun paikalliset vielä toimii. Ehkä käymme myös etukäteen pyörävuokraamossakin perehtymässä tulevaan ratsuuni sekä viemässä asentajalle etukäteen rakentelemani johtosarjan, josta pitäisi saada virtaa yhdelle PeterPanilta lainaksi saamalleni Garmin Zumolle, kahdelle GoPro-kameralle sekä näiden kaukosäätimille. Kunnianhimoisena tavoitteenani on ottaa videota teletappimalliin kypärän katolle asennetuilla parilla GoProlla, jossa eteenpäin kuvaavaan saan mukaan oman selostukseni kypärämikrofonin kautta. Taaksepäin näyttävään kameraan tulee sitten enempi Harrikan putputusta ja ajoviiman suhinaa. Noiden videoiden editointi on itsellä ohjelmassa noin 80-v synttäreiden jälkeen, mutta  jos joku ajoseurueestamme tai vaikka PeterPanilaisista innostuu tuohon puuhaan jo aiemmin, niin aineisto on ilman muuta käytettävissä.

En käy tämän blogin puitteissa tekemään sen perusteellisempia matkakohteidemme taustaesittelyjä, koska nämä kannattaa aiheista kiinnostuneen lukea aiemmista PeterPanin matkablogeista. Hyvänä esimerkkinä asiallisesta nähtävyyksien taustoituksesta vaikkapa Danin blogi toukokuulta 2016 - http://www.peterpanbike.fi/201605-route66-matkablogi. Tämä tarinani keskittyy tämän ryhmän kokemusten / kommellusten dokumentointiin. Lähtökohdan ainakin pitäisi olla mielenkiintoinen: Bemarikuskit Harrikoilla...Tätä kirjoittessani en kuitenkaan ole ihan varma ovatko kaikki ryhmämme jäsenet puimurikuskeja, sillä ilmeisesti kolme viimeisenä matkalle ilmoittautunutta ei edes tiennyt tämän olevan BMW-kerhon matkan. Ei sillä, että tätä olisi mitenkään korvamerkitty Bemaristeille, mukaan toki pääsee millä tahansa pyörällä (vaikka Harrikalla!) ajavat. Onpahan sitten toivottavasti joku näihin laitteisiin paremmin paneutunutkin mukana. Katsotaan sitten, miten ryhmädynamiikka kehittyy!