Päivä 9 | Prince Albert - Cape Agulhas | 383km
Aamu-uinti, aamiainen ja kohti Afrikan eteläisintä kärkeä Cape Agulhasta. Aamiaisen ja päivällisen välissä on tänään 383km. Viimeiset 50 niistä ovat jos eivät luotisuoraa niin suoraa kuitenkin kumpuilevien viljapeltojen keskellä! Ensimmäiset 100 vetävät monelle mutkalle ajaessamme Swartbergin solan halki ja sieltä keskeltä löytyy, ei ihan Angel Falls mutta vesiputous kuitenkin keskeltä erittäin kuivaa maata! Teemme vaellusmatkan jalkapatikassa vesiputouksille... tai noin 70% meistä vaeltaa noin 300 metrin matkan suuntaansa! :]
Swartbergiltä Etelä-Afrikan Route66'lle jota markkinodaan täällä Route62'na. Kuuskakkosen suosio ei ole vielä amerikan kuuskutosen luokkaa, mutta ken tietää, ehkä joku päivä kun herra Trump on saannut Pohjois-Amerikan elämän täyteen kaaokseen ja kukaan ei halua enään matkustaa sinne!? Mutta Trumpista riippumatta ajamme 62'sta Barrydale nimiseen kaupunkiin saakka, josta alkaa yksi matkamme hauskoista mutkapätkistä!
Siellä mihin Afrikka päättyy tai alkaa, Cape Agulhaksessa olemme tunti ja puoli ennen kuin aurinko katoaa Atlanttiin! Moni joka on käynnyt Hyvän Toivon Niemellä (Cape Hope) elää uskossa, että on käynnyt African eteläkärjessä. Todellinen Afrikan mantereen eteläkärki on kuitenkin Cape Agulhas, joka on linnuntietä Cape Hopista vähän reilu 100km itäetelään!  Samppa on se joka käy tänään kaikista lähimpänä etelämannerta. Samppa taiteilee rantakivillä metrin minua etelämmäksi. Hinta on, että Atlanti täyttää Sampan ajokengät! Sen lisäksi, että Cape Agulhas on Afrikan eteläisin piste, se on myös se kohta kartalla jossa Atlannin valtameri vaihtuu Intian valtamereksi ja päinvastoin! Tulevan yön nukumme vielä Intian Valtameren mainikeja kuunnellen!

Swartbergin sola ja sen Angel Fallsmainen vesiputous!

Tähän se päättyy, Afrikka kun tulaan ylhäältä alas! Intian Valtameren ja Atlannin Valtameren jakautumispisteeseen!