Tänään oli hieno ja mielenkiintoinen päivä. Tasan kello kahdeksan aamulla kävivät koneet edellisyön majapaikan pihassa ja matkaan jatkui kohti etelää Barbetonia. Pikku pysähdys, tankkaus ja suuntana Swazimaa. Barbetonista reitti rajalle kulki huikeissa maisemissa pikku mutkatietä kiemurrellen. Rajanylitys sujui mutkattomasti ja maa oli vaihtunut hetkessä. Barbetonissä kysyin eräältä paikalliselta, että "onko raja auki ja onko tie päällystettyä pääkaupunki Mbabaneen saakka. Molempiin vastaus oli kyllä, joista ensimmäinen oli oikein. Nimittäin Swazimaan puolella ensimmäiset n 20 kilometriä oli soratietä ja vielä melko haastavaa sellaista. Pääsimme kuitenkin ongelmitta sorapätkän läpi vaikka aikaa siihen toki meni.

Sen jälkeen alkoivat todella hienot maiseman Swazimaan puolelle. Swazimaa on poikkeus Afrikan maiden joukossa, sillä sen rajat ovat samat kuin siirtomaakautta edeltäneen valtion ja sen johdossa on suurta valtaa käyttävä kuningas. Pääkaupunki Mbabane ohitettin oikelta puolelta ja jatkettiin yhdellä tankkaustauolla Big Bendiin saakka jossa hakeuduttiin kylän taajamaan pienen Spar -kaupan eteen. Tapio V kävi läheisellä polilla paikkuuttamassa isovarpaansa joka sai aiemmin päivällä pienen osuman, ei mitään vakavaa. Sen verran oli kello kun päästiin jatkamaan, että mahdollisuus päästä perille päivän valossa näytti aika ohuelle rajamuodollisuuksista riippuen. Ne menivät ihan mukavasta vaikka lopussa virkaintoinen rajavartija halusi tarkkaan syynätä kaikkien ajokortit. Tottahan 7 kuljettajaa vuokraa pyörät Etelä-Afrikasta ilman ajokortteja, mutta hyvä se on tarkistaa.

Perille Pongola Game Reserviin saavuttiin pimenevässä illassa mutta ei tarvinnut ajaa lampuilla kuin viimeiset 3 kilometriä. Täytyy sanoa, että vaikka täällä on nyt pimeä ja majapaikka on keskellä viidakkoa tämä vaikuttaa tosi hienolta. Illallinen, unta kaaliin ja huomenna jokiristeilylle aamusta.