Viimeinen ajopäivämme Intiassa alkoin lähti liikkeelle aikaisin aamulla kello kuusi hotellin pihasta. Päivästä tulisi pitkä joten tiedossa oli pelkkää ajamista. Poistuminen Varanasin alueelta sujui ripeästi ja matka jatkui pieniä maanteitä pitkin Intian maaseudulla. Päivän tiet olivat moninaiset ja varsinkin alkumatka taittui melko hitaasti. Lyhyitä taukoja pitämällä saavuttiin kohti Intian ja Nepalin rajaa ollen rajalla yhtä aikaa Danin porukan kanssa viiden jälkeen.

Saimme tietoomme, että Nepalin puolella viisumitoimisto on auki kello seitsemään joten päätimme ylittää rajan, koska se helpottaa seuraavaa päivää ja Nepalin puolella on paremmmin majoitusta saatavilla. Ajettiin rajalle ja pysähdyttiin tullitoimiston eteen. Viimeiseksi pudonnut Markku ei huomannut meitä vaikka huudettiin ja heiluteltiin käsiä. Markku paahtoi suoraan tullista ohi. No kohta lienee vastassa portti ja Markku kääntyisi takaisin. Nepalin tulli käski meidän jaa tai kävella takaisin 5 metrin päähän sillan yli Intian puolelle hakemaan leimat Intian viisumeihin joten lähdimme kävellen niitä hakemaan. Raxaulin rajaa käyttävät pääasiassa paikalliset joten turisteja sinne ei paljon eksy ja raja on hyvin avoin. Intian puolella oltiin vajaassa tunnissa saatu kaikki leimat ja ja Nepalin puolella myös meni alle tunti saada viisumit. Aurinko oli jo laskenut mutta rajan läheltä löytyi hotellista tilaa meille kaikille. Pitkä ja pölyinen viimeinen päivä mutta nyt on Intia jäänyt taakse.

Niin ja se Markku. Oli ajellut 20 kiometriä Nepalin puolelle ja kun ei ollut saanut puhelinta toimimaan niin majoittunut ja sai sitten illemmalla meihin puhelinyhteyden ja sovittiin että minä menen aamulla hakemaan Markkua ja hoidetaan viisumihommat sitten :)