Sand Springs on yksi Tulsan lähikaupungeista joka ei ole kenellekään mistään tuttu. Mukava paikka pysähtyä öyksi matkalla länteen. Meillä pitkä päivä edessä joten kopterit käy jo klo 07.30 - kaasua ja nokka kohti Teksasia! 

Niin kuin kaikki muutkin maat Amerikoissa, Oklahoma kuului alun perin intiaaneille. Valkoinen mies tuli 1500-luvulla etsimään kultaa ja kunniaa uudesta maailmasta. Valkoinen mies päättyi viemään käytännössä kaiken alkuperäisiltä omistajilta - maat ja luonnonvarat.  

Oklahoman alueelle muodostettiin intiaaniterritoorio, joka oli valkoisilta kieletty alue. Sellaisena se pysyi aina vuoteen 1890 saakka. Eri heimoja ja kansoja siirrettiin alueelle kaikkialta Yhdysvalloista, niin idästä kun lännestä. Valkoiselle miehelle ei tunnetusti mikään riitä ja Oklahoman intiaaniterritoorio koki saman kohtalon kuin muutkin alkuperäisasukkaille varatut alueet! 

Historiallisista syistä Oklahoma, on New Meksikon ohella intiaanirikkaampia alueita Yhdysvalloissa. Kolmen miljoonan asukkaan osavaltiossa, noin kolmannes on alkuperäisasukkaita ja monilla mullakin virtaa tippa tai pari intiaaniverta suonissaan!

Route 66 kulkee intiaanien sydänmaiden läpi. Päivän ensimmäinen vastaantuleva kaupunki on Sapulpa - kaupunki on rikas niin intiaanien kuin uudisasukkaiden tarinoista. Kaupungit vaihtuvat yksi toisensa jälkeen - Depew, Pawnee, Chenoa, Kaw Kaw ja Broken Arrow. Intiaaninimistä ei pääse eroon. Onhan osavaltion nimikin väännös Choctawnikielisistä intiaanien ”kotia” tarkoittavista sanoista. 

Suuren ladon jälkeen vastaan tulee ”Pop’s” pensa-asema joka tunnetaan myös maailman suurimmasta limpparipullosta ;) meitä kiinnosta enemmän bensa ja kylmä Gatorade! 

Matka jatkuu ja ylitimme jossain vaiheessa Red Riverin. Joen jälkeen Sayren autio kylä, jonka jälkeen Route 66 ajautuu Teksasin puolelle. ”Texas state line” kyltistä pyyhkäisee helposti ohi huomaamatta. Rajan havaitsee kuitenkin melko pian, vaikka ei ihan heti. Sinä on ikään kuin luonnollinen raja, näkymätön paljaalle silmälle, mutta sen tuntee koko kehossaan. Tästä alkaa tosi LÄNSI!

Amarilloon saavuimme hyvissä ajoin ennen auringonlaskua ja kurvasimme Big Texan Motellin pihaan. Monta paikka on Amarillossa missä voi pysähtyä, mutta yksikään niistä ei vedä vertoja Teksasin ruumillistumalle! 

Amarillo on karjakaupunki ja suuret paistit, T-bone pihvit ja liha ovat edelleenkin sen lukuisien pihviravintoloiden ylpeys. Vegaanit kiertävät kaupungin kaukaa! ;)  

Big Texan lupaa ilmaisen aterian kaikille, jotka pystyvät syömään 2 kilon pihvin alle tunnissa! Siis itse pihvi on 2 kiloa. Siihen lisäksi katkarapukoktail, uuniperuna, salaatti, kastikkeet ja sämpylä! 

Kukaan meidän ryhmästä ei tällä kertaa ottanut ”2 kilon” haastetta vastaan. Tyydyimme lastenannoksiin - puolen kilon pihveihin! :)

Texas Pride - Teksasin ylpeys - Made in China ;)