Eipä olisi aamulla arvannut, että tänään on juuri se päivä, jolloin koetaan matkan kauneimmat ja kuvauksellisemmat maisemat - ja mahtavimmat tiet tietysti. Luulimme, että ne olisi koettu jo eilen, toissapäivänä, edellispäivänä tai sitä aikaisemmin, mutta juuri tällainen on Uusi Seelanti ja etenkin sen taianomainen Etelä Saari.

Aamulla tankit täyteen ja suunta kohti erämaata. Aiheellinen varoituskyltti tankkausmahdollisuuden puuttumisesta seuraavan 120 km:n aikana antoi vienon vihjeen siitä, että jotain suurta voisi olla tiedossa.

Maisemista - antaa kuvien puhua puolestaan, sillä maisemat voittivat tien mutkien kuvauksen ylivoimaisesti. Mielestäni niin tiet kuin maisemat ovat yksi kauneimmista koskaan ajamistani ja kokemistani - tähän saakka. Lähes pilvetön taivas ja reilu 24 C lämpötilakaan ei päässyt tunnelmaa latistamaan.

Lähellä Arrowtownia päästelimme vielä höyryjä pihalle kokemastamme luonnon kauneudesta ja kuvasimme tietysti vielä itsemme, moottoripyörämme ja maisemat vielä kerran…

Sitten nokat kohti Queestownia ja tulevaa vapaapäivää vastaanottamaan, villiä serpentiinitietä myötäillen, tottakai. Hotellin altaalla nautitut viileät kypäräjuomat kruunasivat lämpimän ajopäivän. Oli ns. shortsikeli, niin kuin pitää ollakin. Tälle matkan toisen vapaapäivän etapille joka päättyi Queenstowniin, ajokilometrejä kertyi yhteensä noin 2800 km ja filmiä on palanut lähes yhtä paljon.