Päivä 2 | Kalliovuoret | Vancouver - Whistler - Lillooet | 260km
Vancouver herää pilvettömän taivaan alla. Aamiaiselta starttaamme pyörien hakuun jo ennen yhdeksää, Eskon lähtiessä tankkaamaan omaa Harlikkaansa. Tänään matkamme vie ensin hieman Tyynenmeren rannikkoa pitkin ja sitten Route 99'ä vuoriston mutkateille. Päivämme päättyy pieneen ja tuntemattomaan Lillooetiin, joka on toiminut kullankaivajien tukikohtana 1860 luvulta lähtien.
Vancouver ei petä, lähtöaamun taivas on pilvetön.
Pyörät saatiin kaikki alle samasta vuokraamosta - rautaratsut olivat rivissä odottamassa, ja kaikki sujui sutjakkaasti - tien päälle päästiin jo hyvissä ajoin ennen kymmentä!
Vancouverista ajetaan siististi letkassa ulos keskustan ja Stanley Parkin läpi kohti hulppeaa, Burrard inlet -vuonon ylittävää 1517m pitkää Lions Gate Bridge -riippusiltaa. Sillalta vielä viimeiset silmäykset kohti allamme aukeavaa aamuista Vancouveria, vaijerit kireämmälle ja kohti pohjoista!
Pienen ajototuttelun jälkeen stoppaamme Britannia Mine Museumilla Britannia Beachilla. Kyseisestä kaivoksesta louhittiin kuparia 70 vuoden ajan, ja 1920-1930 se oli Kanadan suurin kaivos.
Kaivoksella päästiin myös huuhtomaan kultaa, mutta ei rikastumiseen asti tällä kertaa.
Itse kaivokseen pääsi myös tutustumaan sen aikaisiin louhintametelmiin - eipä ollut hääppöistä sen aikaisen kaivostyömiehen elämä. Meteli karmea ja töitä tehtiin kynttilän valossa. Itse malmin rouhintaan ja erottelemiseen käytetty valtava tehdas oli huikea kokemus, kaikkea se insinööri keksii…
Kaivoskierrokselle lähtiessä kaikki halusivat valkoisen mestarin kypärän ;)
Näin isoihin pyöriin ei tällä reissulla vaihdeta.
Britannia Beachilta matkamme jatkuu edelleen Route 99’ä kohti pohjoista, stoppaamme Whistlerin kylään jätskille ja jaloittelemaan. Vuoden 2010 Vancouverin talviolymppialaisissa Whistler toimi alppilajien tapahtumapaikkana. Kesälläkin menoa riitti, vieraileehan tässä alle 10 000 asukkaan kylässä vuosittain yli 2 miljoonaa “urheiluturistia”, ja muutama motoristi ;)
Minnan ja Pirjon muikeat ilmeet, kyllä jäde maistuu lähes 30 asteen lämmössä!
… ja kyllä se jäde maistui Eskolle, Timolle ja Laurillekin, vaikka ilmeet olivatkin tuimemmat ;)
Loppumatka nautiskeltiin yhä jylhemmistä maisemista ja kiristyvistä mutkista. Hiukan myös jännitti Eskon Harlikan bensatilanne, mutta nyt se tiedetään - sillä pääsee ainakin 250km tankillisella!
Ajopäivämme päättyy tänään kypäräkaljoihin Lillooetissa, reilun 2000 asukkaan pienessä kylässä. Vaikka asukkaita on vähän, kylältä löytyy paljon palveluita lähiseutujen asukkaille. Ja myös meille hotelli ja ravintola.
Lillooet. Pohjois-Amerikan pohjoisin kylä, jossa edelleen yli 50% asukkaista on alkuperäisväestöä. Lillooet on myös saanut nimen “"Canada's Hot Spot" kuivan ilmastonsa johdosta.
“Kympiltä pyörän selkään ja kuudelta putkaan, se on sellainen ajomiehen tiistai” - JailHouseRockLate
Päivä päättyy jälleen hilpeään illalliseen paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Päivän mutkat käydään vielä kerran läpi ja käännetään jo katsetta huomiseen - luvassa 340 kilsaa nautintoa!
VIDEO: Kalliovuoret 2019 | Day 2 | Vancouver-Lillooet