Vielä pari kuvaa Pushkinin majapaikasta. Tänne on aina oma ohjelmansa ajaa. Hotelli sijatsee valtavan puiston reunassa, mutta viereisestä portista ei saa ajaa. Sisäänkäynti tapahtuu puiston toisesta reunasta. Vartian ensi kommentti on aina ”seis, tänne ei mopoilla ole asiaa”. Vasta kun ilmoitamme asuvamme hotellissa ja varmistu soiton jälkeen portit aukeavat. Sitten ajellaan puistossa olevien ulkoilijoiden ja perheiden seassa kohti hotellia.

Aamulla päätämme välttää moottoritiet ja valitsemme pienemmät kadut Pushkinista kohti Kirovski. Alkuun kaupungin pikkukatuja, mutta loppu palkitsi. Ajoimmen Nevajoen viertä kohti Laatokka. Vuolaana virtaavalla Nevalla oli suuria aluksia jotka kulkevat Laatokan ja meren väliä.

Murmansk Highway eli "Kola” kulkee jo tuttuja askelmerkkejä. Cafe Fermerin perinteinen borssikeitto tilaus. 10x borss 10x vesi ja leipää riitävästi. Taas jaksaa.

Aunuksessa pieni kierros. Pysähtyminen kirkolla ja tankkaus.

Villa Vitelen henkilö kunta oli varautunut tuloomme heikosti. Kypäräkalja tilaus ja ravintolan oluet oli juotu.

Ruualla sama tilanne. Kalan kans valkoviiniä kiitos. Lasi tuli pöytään mutta missä viinit. ”Ei meillä ole viiniä ja olut loppu jo”. Käykää viereisestä kaupasta hakemassa juomat. Kyllä me teille lasit annamme. Venäläinen meininki on kyllä hienoa. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Vitele on kyllä hieno paikka ja henkilökunta todella ystävällistä porukkaa.