Lofootit | Päivä 6 | Tromsö - Senja - Svolver | 600 km
Ajopäivä Tromsasta Lofooteille tarjosi meille tosi yllätyksen, sillä päivän lauttavuorot oli peruutettu kovan tuulen ja merenkäynnin takia. Lähdimme Tromsasta liikkeelle aamuauringon paisteessa, joka vaihtui kaatosateeksi jo muutaman kymmenen kilometrin ajon jälkeen. Loppupäivä ajettiinkin sateen sattuessa sateessa ja paikallisten saderintamien tauotessa navakassa ja puuskittaisessa tuulessa.
Oli tietenkin hauska ajella Gryllefjordiin johtavan, noin 60 km umpitien päähän toteamaan, että lauttaliikenne on peruttu tältä päivältä. Tieto tästä saavutti meidät kahvilassa kun sattuman kaupalla, eikä asiasta sen kummemmin kerrottu reitin varrella tai edes satamassa, jossa parikymmentä autoa odotteli lauttaa tietämättömänä, ettei sitä ole edes tulossa:)
Nautimme lounaan, puimme hieman lisää vaatteita, ja suuntasimme päättäväisesti takaisin kohti sisämaata ja kiertotietä. Tälle sateiselle ja tuuliselle ajopäivälle kertyi reilusti lisä ajotunteja ja -kilometrejä, mutta mitäpä tuosta, sillä ajelemaanhan tänne Lofooteille oltiin tultu. Emme kuitenkaan perääntyneet aivan E6 tielle saakka, vaan luovimme vuonoja kierrellen ja tuntureita ylittäen pikkuhiljaa kohti Lofootteja.
Tänä ajopäivänä ei tullut paljoakaan valokuvattua, mutta muistikuvat on varmasti monella mielessä vielä pitkään. Puimme kaatosateessa lisää ajovarusteita päällemme sateen valuessa samanaikaisesti yhtenä mattona niskaamme ja tuulen puuskien ravistellessa pyöriämme.
Norjaan kannattaa lähteä uusilla renkailla, yleensä..
Matkalaisemme olivat ohjeiden mukaisesti ja omaan kokemukseensa perustuen varautuneet hyvin myös huonompaan ajokeliin, joten mitään hätää meillä ei tietenkään ollut. Mieluumminkin päin vastoin, sillä samassa sateessa ja vaativissa olosuhteissa ajaminen on varsin yhdistävä tekijä, eikä huumori loppunut keneltäkään.
Valtatie E10 ja sen viitta Å:hon viitoitti matkaamme Svolveriin saakka. Matkalle toki mahtui auringon säteitäkin, ja pääsimme aika-ajoin ihailemaan Lofoottien luonnonkaunista auringonlaskunäkymää melkein kirkkaalta taivaalta.
Svolverissa jokainen tunsi ansainneensa kypäräkaljansa, jolla huuhdottiin allas jättiläismäisiä pitsoja alas.
No nyt pizzalla kokoa!
Lofootit pääsi näyttämään myös toisenkin puolensa, aina ei päivä paista eikä aina ei sadakaan.