Viimeinen matkapäivä alkoi. Takana oli Nordkapp, Hammerfest, Alta, Tromsö, Senja, Lofootit, Å ja Narvik.
Tällä matkalla oli lyöty leimoja motoristin “to do” -listaan ja hankittu myös Jääkarhukerhon ikijäsenyys. Oli koettu myös Lofootit ja matkan loppupuolen haastavat säät, joista voisin kirjoittaa jokaiselle matkalaiselleni sertifikaatin ja lyödä kunkin “to do” -listaan leiman; “ajettu erittäin hyvällä huumorilla todella vaihtelevassa ja haastavassa kelissä”

Tänään ei poikkeiltu enää kuvaamaan, vaan painettiin vaijeri kireällä ja niska kyyryssä kohti etelää. Haaparannan nuuskakaupassa poikettiin pikaisesti hankkimaan tuliasia niille, jotka nuuskasta nauttivat.

Koska kotiin oli pitkä matka, Jake ja Kari lähtivät jo heti aamunkoitteessa kohti Helsinkiä ja Poria. Me “lyhytmatkalaiset” 1000 + km nautimme aamupalan, jonka jälkeen ajoimme yhdessä Ouluun. Tosin Juha lähetettiin matkan varrelta toivomuksensa mukaisesti Rovaniemen kautta Kuhmoon, yhä hupenevan pääjoukon jatkaessa Ouluun.

Tuula ja Jari asuvat Oulun alapuolella Vihannissa, joten Oulu kuului heidän lähireviiriinsä ja he olivat vasta 500 km ajon jälkeen lähes kotona. Matti, joka asuu Helsingissä jäi yhdeksi yöksi Ouluun keräämään voimia kotimatkaa varten. Me, matkanjohtaja Jyrki, matkalaiset Laura ja Mikko ajoimme Tampereelle yöksi kotiin.

Vimpelin Seolla vielä kiristeltiin Mikon Banditin ketjuja ja kytkinvaijeria, jotta päästiin turvallisesti illan jo pimetessä kotiin.

Olipa hieno kokemus ja samalla sopiva koittelemus tämä PeterPanBiken ensimmäinen superpitkä, yhdeksän perättäisen ajopäivän Norjan matka. Toivottavasti myös ensi vuonna päästään järjestämään samanlainen matkakokemus, sillä Norjaan ja pohjoisen luontoon ei kyllästy koskaan.

Jyrki kiittää.