Päivä 4 | Svolver - Å - Svolver | 260 km |
Tänään oli cruisailupäivä Lofoottien kaukaisimpaan kärkeen, ytimekkäästi Å:hon ja takaisin. Matka alkoi tapahtumarikkaana parin kymmenen kilometrin ajon jälkeen. Hyvänä näköesteenä toimineen mäen nyppylän jälkeen vasemmalle kääntyvä matkailuauto pääsi yllättämään motoristin jos toisenkin pysähtymällä keskelle maantietä sen sijaan, että olisi puhjahtanut äkkijarrutuksensa päätteeksi poikkeavalle tielle.
Norja on täynnä iloisia perheitä norjalaisissa matkailuautoissaan kiertelemässä ympäri kaunista Norjaa ja heitä tapaa kaikkialla. Asia ei ihan näinkään ole, sillä Norjassa on paljon matkailuautolla liikkuvia turisteja, jotka toteuttavat unelmaansa vuokratun matkailuauton ratissa. Käytännöllisesti katsoen he ruuhkauttavat liikenteen aiheuttaen pitkiä jonoja ihaillessaan näitä ainutlaatusia näkymiä. Uskon, että moni voi olla ensimmäistä kertaa elämässään pakettiauton ratissa, eikä tunne ajoneuvonsa mittoja, joka taas näkyy - kaikkialla. Kannattaa siis varoa ainakin traktoreita ja matkailuautoja. Tietysti pitää varoa myös hirviä, lampaita, äkkimutkia ja vaikka mitä asioita, jotka voi unohtua näitä henkeä salpaavia maisemia maisemia ihastellessa.
Tämä yllätys aiheutti äkkijarrutusten ketjun, joka selvitettiin hienosti, vaikka pari jonon häntäpään pyörää hieman kilahtikin yhteen. Tämän seurauksena syntyi pintanaarmuja niin rautaan, muoviin kun ihmismieleenkin, mutta mikä tärkeintä, pahemmilta vauriolta vältyttiin hienosti.
Anitan meriruoka ruokala
Norjan viranomaiset ottivat pian tilanteen ja jälkipyykin pesun tyylikkäästi haltuunsa ja pääsimme jatkamaan matkaa. Ajettiinko varovasti ja oliko riittävät turvavälit, toimiko vetoketjun turva-alueet suunnitellusti? Kaikki toimi suunnitelmallisesti, mutta aikaa jarrutukseen oli liian vähän - ja turvavälit tähän tilanteeseen nähden liian lyhyet.
Maisemia ihastellen pääjoukon matka jatkui. Pian poikettiin hieman pienemmille teille rantaviivan tuntumaan. Sateinen ja sumuinen ilma ei suonut parhaita maisemanäkymiä, mutta nähtävää riitti.
Noin sadan kilometrin ajon jälkeen saavuimme Reinen alueelle. Anita’s Sjömat tarjoaa herkullisen kalakeiton tai kuningasrapu aterian. Moni Å:hon matkustava nauttii lounaansa täällä.
Ja sitten keitolle..
Turskanpäät haukkoivat henkeään kun ilmestyimme pihapiiriin
Turskan loppupäät roikkuivat orrella, eikä kukaan heiluttanut meille pyrstöään
“The Fiske suppe” Päivän kalaa ja sattumiksi muita meren antimia
Nautimme keitot tässä merellisessä ympäristössä ja jatkoimme matkaa niin pitkälle kun maantietä riitti.
Sitä riitti aina Å:hon saakka. Kävimme rantakallioilla ihastelemassa maisemia, otimme muutaman valokuvan ja siirryimme pulla-kahville museon kahvilaan.
Yhteiskuva Å:ssa, takana näkyy Amerikan mantere (näkyisi jos olisi parempi keli..)
Matti
Olli
Anssi
Eero
Jyrki ja Jaana
Kun kahvit oli juotu, suunnattiin kohti Svolverin hotellia, missä “action -osasto” meitä jo odottelikin.
Lopulta kaikki oli taas hyvin, kuskit oli kunnossa ja tarkastettu, samoin pyörät tarkastettu ja ajokunnossa. Loppuillan ohjelmaan kuului illallinen ja vapaaehtoinen iltakävely.
Iltakävelyllä Lofoottien pääkaupungissa nähtiin mm. kauniita rakennuksia
Keskiyö Lofooteilla, aurinko tulee laskeemaan seuraavan kerran heinäkuun loppupuolella.