Aika karistaa Las Vegasin pölyt, matka jatkuu! Starttaamme kuitenkin aamun Fremont Streetin Denny’sissä ravinteikkaalla aamupalalla. Siitä parkkihalliin ja mopojen päälle!

Päivän suunnitelmiin tulee hiukan muutoksia, koska Death Valleyn läpi johtava Badwater Road on suljettu rankkasateiden aiheuttamien tulvien vuoksi - sinne emme siis tällä kertaa pääse.

Koukkaamme alkumatkasta Mt Charlestonin vuoristotien kautta. Maisemat ovat jälleen huikeita ja tie kutkutelevaa pitkien preeriasuorien jälkeen.

Mt Charlestonin jälkeen Amargosa Valley ja Area 51, jossa mm. USA:n ilmavoimien salainen tukikohta. Liekö siellä ulkoavaruudesta peräisin olevia ufoja, se ei selviä - mutta legenda elää edelleen!

Amargosa Valleysta ajetaan Death Valleyn itäpuolta pitkin Shoshoneen Crowbariin lounaalle.

Shoshonesta noin 30 mailia etelään se tapahtuu taas, keskellä kuumaa aavikkosuoraa. Ei toista ilman kolmatta, Hannun rautaratsu antautuu, rengasrikko jälleen. Reikä löytyy renkaasta, mutta se osoittautuu niin suureksi että pakkaus ei onnistu “kamelinpaskalla”. Onneksi puhelimet toimivat välttävästi, ja saamme signaalia ukomaailmaan ja pyydettyä hinausapua. Puolet ryhmästä on tässä kohtaa malin päässä odottamassa ja sovitaan, että he lähtevät suunnistamaan hotellille, jonne on vielä n. 90 mailia matkaa.

Olemme Death Valleyn eteläpuolella, todellakin keskellä aavikkosuoraa. Lämpötila huitelee lähes 40 asteessa, onneksi mukana on muutama pullo vettä, sillä joudumme odottelemaan hinausautoa lähes neljä tuntia.

Mutta on meillä hieno porukka matkassa. Äkkiseltään voisi tuntua että neljä tuntia aavikolla helteessä hinausautoa odotellessa aika voisi käydä pitkäksi ja tylsäksi, mutta ehei, ei sinne päinkään!

Päätämme pitää puhjeneelle renkaalle hautajaiset, ja varsin komiat sellaiset pidetäänkin (ja ei, alkoholilla ei ollut mitään tekemistä tämän kanssa ja kaikki olivat kyllä juoneet riittävästi vettä). RIP Flat Tire - tästä muodostuu uusi Death Valleyn pyhiinvaelluspaikka!

Falt Tiren muistotilaisuuden jälkeen komiat ohiajot Jonin ja Arin toimesta. Ari tekee myös yksilösuorituksen luonnollisessa kokonahka-asussaan, mutta koska tätä blogia lukee ehkä perheen pienemmätkin, jätetään kuvamateriaali julkaisematta ;)

Aurinko porottaa varsin läpimästi ja varjoa haetaan jo siltarummuistakin. Joni päättää käydä myös uimassa tulvavirrassa - ei sitä joka poika olekaan käynyt uimassa Death Valleyn reunalla!

Voi sitä tunteiden kirjoa. Flat Tiren taipale päättyi, mutta samoille huudeille päätyi tämä ikuisen rakkauden symboli - ja avaimet on kaukana aavikon hiekassa ;)

Varjot alkavat olemaan jo pitkiä kun hinuri lopulta saapuu. Pyörä lavetille ja Victorvilleen Harley Davidson dealerille. Hannu saa vuorostaan hinurikyydin hotellille.

Ilta on jo pimeä, kun saavumme loppuryhmän kanssa hotellille. Sami on hoitanut jälleen pitsat porukalle, ja käydäänpä sitä vielä päivän päätteeksi uimassa ihan oikeassa uimaa-altaassakin ;)

Kokemusrikas päivä, nyt nukkumaan - huomenna edessä reissun viimeinen ajopäivä. Kunhan saadaan Hannun ratsu taas ajokuntoon!