10 | Phayao - Chiang Mai | 220 km
Tänään oli matkan viimeinen ajopäivä. Matkaan sisältyi mukava yllätys onnistuneen reittivalinnan osalta. Joku ehkä saattoi kuvitella ajatuksissaan, että matkan parhaat pätkät oli jo ajettu, mutta eipäs ollutkaan!
Pohjois Thaimaata voi perustellusti kutsua motoristin paratiisiksi tai vähintäänkin yhdeksi niistä. Tässä vaiheessa blogia alkaa kaikki ajamiseen ja elämyksiin liittyvät superlatiivit ja synonyymit olla käytetty, täytyy tyytyä kuvailemaan päivän viimeistä mutkatiepätkää seuraavasti: se oli ehkäpä tämän paratiisin “Edenin puutarha”, joka on huikeaa viidakkoa ja vuorenrinteitä halkova mutkasikermä. Jos asian haluaa ilmasta toisin, niin voi sanoa sen olleen tämän ilotulituksen suurin raketti, joka ammuttiin viimeiseksi. POKS !
Sunnuntaina kylissä nähtiin paraateja ja muuta ohjelmaa. Nyt oli ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua.
Pokaalit kulkivat kulkueen kärjessä ja kilpailijat marssivat perässä.
Pysähdyimme seuraamaan kulkuetta.
Ja sitten alkoikin olla aamupäiväkahvin aika. Klo 11.00 oli sopiva aika istahtaa hetkeksi jousittamattomaan penkkiin. Taukopaikka oli lähtölaukaus rytmiryhmälle. “Nyt voi ajaa edellä omaa vauhtia, mutta älkää koohottako liikaa”
Ja sitten matkaan, Kaisaa naurattaa.
Portti auki, nysse alkaa!
Tästä se meni..
Ja tuonne se kurvasi…
Ja uudelleen..
Juha malttoi pysähtyä maisemia ihailemaan
Samoin Kalle ja Kaisa.
Rukka Aicobina
Nämä Rukan helle kelin Air -takit ja housut ovat aivan verrattomia.
Ovat ilmaviakin..
Sitten se jatkui...
Reitin puolivälissä tie kapeni hieman
Kun mutkat oli ajettu, alkoi olla klo 13.30 lounaan aika.
Samleelle iso kiitos tulkkaamisesta, ruokatilauksista ja kaikesta muustakin Thaimaa tietämyksestä joista hän mielellään meille kertoi.
Kalle
Samlee
Jaana
Kolme muskettisoturia, Pasi, Stefan ja Kim.
Pertti
Saija ja Pekka
Juha
Samlee, Saija ja Jaana, kuukka- ja kasvikerhon aktiivijäsenet.
Tässä lounaspaikan passiivijäset, kuka on nukahtanut varjon ulkopuolelle?
Luokkakuva mallia PeterPanBIke Chiang Mai 202302
Äijät voi olla kavereita ja pieni etäisyyskin on vaan hyväksi..
Kahdeksan ajopäivän kokonaiskilometrit oli luokkaa 2000 km, eli noin 250 km päivässä.Keskinopeudet ei näillä kulmilla hevin yli 40 km/h nouse, vaikka meno olisi hetkittäin vauhdikkaammankin tuntuista.
Matkan päätteeksi katettiin pikkuisen totuttua pidempi pöytä koreaksi.
Otettiin viimeiset kypäräjuomat
ja nautiskeltiin pöydän antimista
Tämä ei kovin runsaalta näytä, mutta ruokaa (sammokon reisiä) odotellessa.
Kaikki kiva loppuu aikanaan, nyt kotia kohti uusien ystävien kanssa.
Kiitos Jaanalle kaikista vauhdissa otetuista ja muistakin kuvista sekä hotellimajoitusten “tasopäällikkönä” olemisesta.
Ai hitsi kun oli hieno matka ja niin upeat reissukaverit. Iso kiitos ja syvä kumarrus.
Jyrki kiittää!
Palaan vielä asiaan vielä yhden päivän osalta ja kertaan matkan kohokohtia. Nyt Bangkokin koneelle ja kotia kohti, lumityöt odottavat.