Hyvin nukutun yön jälkeen klo 06.15 ilmoille kajahti jälleen ”ilo sanomaa”, joten ei muuta kuin aamutoimet käyntiin ja sitten tasan 08.00 aaamupalalle. Aamupala tarjoiltiin kattoterassilla, josta hyvä näköalat ympäristöön. Suosittelen tätä majapaikkaa. Pyörät saa sisäpihalle parkkiin, huoneet ovat tilavia ja oleskelutila parvekkeineen mukava. Aamupala hyvä. Oikein hyvä majoitus motoporukoille. Vain käteismaksu.

tälle päivälle oli luvattu helteitä, mutta yllätys, yllätys aamulla olikin kohtuullisen sumuinen ajokeli ja mittari näytti vain +12 C. Ensiksi tietyön takia parin kilometrin kiertotie sorapinnalla ja sitten tielle N13 ja suunta kohden Meknesia. Mutkia alkuun ja sitten jälleen pitkiä suosria ja sitten taas mutakaosuus. Pari taukoa, toisella juotiin kupit kahvia.

Sitten saavuttiin Volubilisin raunioille. Volubilis, latinaa, arabiaksi وليلي‎, walīlī; berbeerikielellä ⵡⵍⵉⵍⵉ, wlili, historiallisesti myös Walila) on arkeologinen tutkimuskohde Marokossa noin 33 kilometriä Meknesin kaupungista. Alueella sijaitsi kaupunki ainakin tuhat vuotta. Se on nykyisin Marokon merkittävin ja tutkituin arkeologinen kohde.

Parkkipate, tai Ahmed tahtoi muutaman dirhamin per pyörä ja sisäänpääsymaksu raunioille 70 dirhamia per nenä. Tunnin verran kierreltiin ja ihmeteltiin näitä roomalaisten, ennen ajanlaskun alkua tekemiä rakennelmia. Nykyään kohde kuuluu Unescon maailmanperintöluettelon kohteisiin. Täällä huokuu entisaikojen historiaa. lämpömittarikin näytti jo +20 C, joten hikeäkin alkoi pukkaamaan pintaan, joten oli jälleen hyvä siirtyä pyörien päälle.

Pitkiä suoria, kunnes saavuttiin tielle 27 ja muutaman kilometrin jälkeen käännyttiin kaupungille ja pysähdyttiin Mc Donaldsille lounaalle. Mäkkäreitä on täällä sen verran harvassa, jotta nyt piti vierailla. kymmenen hengen sapuskat juomineen 665,00 MAD, joka tekee hyvinkin kohtuulliset 65 €.

Vatsat täynnä vanhan kaupungin (Medina) liepeille. Pyörät jätettiin kadunvarsi parkkiin ja minä kävelin sellaiset 200 metriä Riad Safiriin. Johtajatar tuli mukaani ja opasti meidät läheiseen vartioituun parkkiin ja samalla kaksi ”maitokärryn” työntäjää ilmaan tui paikalle ja tavarat lastattiin niihin ja käveltiin Riadiin. Tämä Riadit ovat erikoisia paikkoja, jotka sijaitsevat vanhan kaupungin muurien sisäpuolella ja sinne pääsee vain jalan. Yleensä ne ovat useampi kerroksisia ja hienosti sisustettuja. Suosittelen joskus kokeilemaan. Näissä yöpyminen on tunnelmaltaan jotain muuta kuin perushotellissa.

Suihkun jälkeen kylille tutustumaan tähän historialliseen kaupunkiin. meknes on aikanaan toiminut myös Marokon pääkaupunkina, vähän niin kuin Turku kotipuolessa. Tämä ei ole ihan pieni kylä, sillä asukasluku on jossain 700 000 tietämillä.

illalliselle kokoonnuttiin jo klo 18.00 ja lähdimme läheiseen erittäin mukavaan ravintolaa, jossa juhlistimme Jennin 50-v syntymäpäivää. Mukavan illan jälkeen kävelyä pimeydessä kohti Riadia, jossa meitä odotti pehmeät tyynyt ja uni tuli todella nopeasti.

Chefchaouen

Taina ja taukopaikan asukki

Näitä on siellä täällä tienvarsilla

Meknesin mopoparkki

Volubilisin rauniot