Päivä 6 | Leknes – Å – Leknes – Svolvaer | ≈160 km
Aamu aukeni Leknesin kalastajatorpilla ujoon auringonpaisteeseen. Leknes oli ainoa reissun majapaikka, jossa ei ollut saatavilla aamupalaa. Pakkasimme itsemme ja pyörämme ja hurautimme muutaman kilometrin päähän Leknesin keskustaan leipomoon aamupalalle.
Naisporukkana olemme herättäneet matkan varrella valtavasti kiinnostusta ja joka ikisellä pysähdyspaikalla joko muut turistit tai paikalliset ovat tulleet jutulle. Islannista saapuneet motoristiherrat ihmettelivät pyöriämme leipomon pihassa. Olisittepa nähneet heidän ilmeensä, kun tajusivat leipomossa, että kaikki pihan pyörät kuuluvat naismotoristeille!
Tänään oli reissun lyhin päivä kilometreissä, vain 160km. Leknesistä kohti Lofoottien kärkeä Å:ta ei mene montaa tietä ja liityimme rauhalliseen liikennevirtaan. Olimme kaikki positiivisesti yllättyneitä miten vähän matkailuautoja oli, sillä olimme henkisesti varautuneet matelevaan etanavauhtiin valkoisten kioskien välissä.
The Best matkamuistokauppa, josta lähti mukaan useampikin norjalainen kevyttoppis ja ulkoilutakki!
Lounasta nautimme jo legendaksi muodostuneessa Anistas Sjömatissa ja tarjolla oli perinteisen kalakeiton lisäksi myös mm. lohihamppareita. Katossa roikkui myös ehdat turskavarjostimet, tuskin on vastaavia missään muualla. Täällä kannattaa ehdottomasti vierailla jos näille kulmille sattuu. (PS. haju ei ollut lainkaan niin paha kun voisi kuvitella. ;)
Saisiko olla turskaisia tuliaisia?
Maailman, ainakin Lofoottien parasta lohisoppaa!
Petra, Elina, Mari, Hanna, Gisela ja Tiina herkuttelemassa. Olimme yhtä mieltä, että voita, kermaa ja suolaa oli käytetty riittävästi.
Laura, Petra, Gisela, Hanna, Elina ja Tiina pohtivat, että kai me tällaset matkamuistot saataisiin kuljetettua kotiin, kenenkäs sivulaukuissa olikaan ylimääräistä tilaa….?
Anitas Sjömatista jatkoimme kohti matkan pääkohdetta, Å:ta. Pysähdyimme tietysti kuvailemaan aiemmin hyviksi havaituilla kuvauspaikoilla.
Lofoottien ehkä kuuluisin kuvauspaikka, Reine.
Hanna, ihan muina motoristeina Reineillä.
Mari ja Elina ikuistamassa toisiaan, kuten asiaan kuuluu.
Å i Lofotenissa on iso parkkipaikka, jota pidemmälle ei autolla pääse. Gessuilla ja muilla adventureilla tietysti pääsisi, mutta päätimme kuitenkin olla aiheuttamatta yleistä pahennusta.
Ladyt ovat saavuttaneet matkan päämäärän! ÅÅÅÅ että miten upeeta!
Matkanjohtaja Laurakin ylen tyytyväisenä neljättä kertaa Å:ssa, taitaa olla paras keli tähän asti!
Jokainen tutki tavallaan upeita maisemia ja sovimme tapaavamme pyörillä. Niitä kuuluisia Å-matkamuistoja myydään vain täällä Å:n omassa matkamuistomyymälässä. Kävimme yhdessä nautiskelemassa kuuluisista Å:n leipomon valtavista korvapuusteista. Sää helli meitä jälleen, ja vaikka keli ei ollut niin aurinkoinen kuin muina päivinä, tänäänkin vältyimme sateelta.
Å:n oman leipomon kuuluisat pullat olivat kaiken maineensa veroisia. Maisematkin olivat ihan kohdillaan.
Hanna Å:n kylän keskipisteessä.
Kun olimme aistineet tarpeeksi Å:n tunnelmaa, lähdimme ajelemaan kohti Svolværia, Lofoottien pääkaupunkia, jossa olisimme seuraavan yön.
Tällä kertaa tyydyimme vain ihastelemaan uimarantaa, vaikka olisi tuollakin voinut varpaitaan vähän huljutella.
Uimarannan parkkipaikka täynnä, voi pahus! Onneksi neuvokkaat motoristit keksivät keinot ja pistivät pyörät parkkipaikan liikenneympyrään parkkiin.
Nämä värisävyt, ne ovat luonnossa vielä upeammat kuin kuvissa!
Svolværissa oli tankkauksen ja majoittumisen jälkeen jälleen vuoron kuskien tankkaukselle.
Näin erikoista suihkuratkaisua ei ole vielä nähtykään, vaikka aika monenlaisissa paikoissa on tullut reissattua. Totesimme, että tätä hotellia ei käytetä tulevilla Lofoottien reissuilla.
Huonekaverit Hanna ja Elina esittelevät uusia takkejaan ja laukkujaan, sattumaltako lähes samanlaiset?
Svolvaerin keskustan satama on kuin postikorteista, sekin!
Menimme pizzalle Lofoottien parhaimpaan pizzeriaan, ainakin mikäli Tripadvisoria ja hotellin respaa on uskominen. Oluet, viinit ja Somersbyt maistuivat!
Tiina naatiskelee kypäräkaljastaan, kyllä maistuu hyvältä!
Elinankin mielestä talon punaviini maistui erinomaiselta, varsinkin pizzan kanssa!
Ruoansulattelukävelyn jälkeen Svolvaerin keskustassa, oli aika hipsiä nukkumaan. Huomenna nokka kohti Narvikia!