Päivä oli sovittu alkavaksi klo 8:00, tasan klo 8 lähdettiin pihasta😁 Eilisen päivän saapumisen reitillä ei ollut lopussa tankkaus mahdollisuutta, joten aamulla ensimmäiseksi tankille. Päivän reitistä pidettiin edellisenä iltana palaveri ja päätettiin skipata muutama kohde, jotta ollaan ajossa hotellilla. Matkaksi muodostui 275km.

Tänään ajettiin ensimmäiseksi tarkistamaan Sillamäen kaupungin katujen ja talojen suoruus, linjassa olivat. Tarkastuskierroksen jälkeen suunnattiin kohti etelää Viivikonnan hylättyä kaupunkia, tällä habitus oli hieman erilainen, kun Sillamäellä.

Viivikonnan kylän jälkeen alkoi tämän päivän haastavin osuus, oli isoa mutkikas, kova röykkyä ja märkää turvetta. Hienosti selvittiin, lukuun ottamatta matkan vetäjän pyörää, Tenere kun halusi vähän huilata turpeessa😁, kuski sentään pysyi pystyssä.

Kahvit juotiin Kuremäen luostarin kupeessa, mistä suuntasimme ratsumme kohti Peisjärveä. Nopeita ja mutkittelevaa asfalttia ja soraa eri muodoissa oli tarjolla.

Tauolla keskustelimme sora/asfaltti matkanopeuksista. Selvyyden nimissä on sanottava, että sallitut nopeudet ovat sitä luokkaa, että niitä ei kovin helpolla ylitetä, varsinkaan sora-osuuksilla.

Päivän ns. Viimeinen päämäärä oli Emajoen lihasvoimalla toimiva lossi. Kaikki yhdeksän pyörää mahtuivat kyytiin samalla kerralla. Aikainen aikataulu tuli tarpeeseen, että jäsen Jukka pääsi pieneen korjaus operaatioon. Yhden ratsun flekti oli lopettanut toiminnan, etäyhteydellä saimme tiedon mikä saattaisi ollaan ongelma ja missä. Niinhän se taas oli, että Sampo tiesi ja Jukka korjasi.

Vielä oli edessä illallinen ruutikellarissa, joka on muodostunut tavaksi aina Tartossa vieraillessa.