Päivä 2 | Arusha - Länsi-Kilimanjaro | 100 km
Matkan ensimmäinen ajopäivä on nyt ajettu. Aamulla kyytimies nouti meidät hotellilta, pakkasi ihmiset autoon ja matkatavarat katolle ja kuljetti meidät pyörien noutopisteeseen lähelle Arushaa. Lähes tuliterät, alle 2000 km ajetut Royal Enfield Himalajan -pyörät odottivat meitä nurmikentällä suorassa rivissä.
Myös mainio reittioppaamme Jacques odotteli meitä huoltotiiminsä kanssa. Tiimiin kuuluu huoltoauton kuljettaja sekä Royal Enfield tehtaan mekaanikko, joka huolehtii pyöristä, mikäli niistä jotain huolta koituisi. Huoltoauto tarkoitti myös sitä, että matkatavarat lastattiin maasturiin, jonka peräkärryssä vedettiin vielä vara-Royal Enfieldiä. Matka ajetaan siis kuormaamattomilla pyörillä ja huolto-auton kuljettaessa kaikki varusteet majapaikkaan.
Kaikki tämä varautuminen ja valmistautuminen loi meille mukavan tunteen siitä, että mikään ei voi mennä pieleen ja jos vaikka menisi, siihenkin on varauduttu. Eikä mikään mennyt pieleen, vaan päin vastoin.
Tämä oli täydellinen 100 km ajopäivä niin reittien kuin maisemienkin osalta. Matkan puolivälissä nautittiin melko orginaali lounas autenttisessa kyläravintolassa ilman kylää ja ravintolakin sijaitsi keskellä ei mitään.
Royalit veivät meitä luotettavasti Ihanan rosoisia ja kuoppaisia, kivenmurikoita valtoimenaan olevia paikallisteitä kohti majapaikkaa, Länsi-Kilimanjarolla sijaitsevaa Simba Farmia. Pitää myöntää, että Royalit sopivat näihin olosuhteisiin jopa paremmin kuin nenä päähän, ne olivat ehdottomasti positivinen yllätys jos jotain ennakkoasenteita kenelläkään merkkiä kohtaan on edes ollut.
Ensimmäiset lampaat, aasit (ei meidän porukassa) ja jopa kamelit bongattiin heti ensimmäisenä ajopäivänä.
Saavuttuamme maatilan majoitusalueelle, otettiin hieman omaa aikaa. Iltapäivällä noin puoli viiden tietämillä lähdimme vielä neljällä pyörällä ilta-ajelulle kuvaamaan Kilimanjaron huippua, josta kuvia loppujen lopuksi saatiin vain välttävästi. Pilvet estivät näkymät huipulle, mutta lumipeitteinen rinne kyllä nähtiin. Ajo “jopa” 1700 metrin korkeudessa ehkä oikeuttaisi jonkinlaisen maininnan Kilimanjaron valloituksesta; tai sitten ei…
Melko lähelle Kenia rajaa kuitenkin päästiin ja kokemus todella surkealla tiellä ajamisesta karttui rutkasti.
Matkalla bongattiin ensimmäinen kirahvikin.
Illallinen Simba -farmilla kruunasi ajopäivän sirkkojen soitellessa samanaikaisesti viulujaan Afrikan yön pimeydestä. Saapa nähdä, mitä huominen tuo tullessaan.
Let’s go! Huomaa Leviäkankaan perheen yhteinen tiimiasu, joillekin tyylikkyys vaan sopii.
No nyt on tavaraa matkassa, reilusti puolet liikaa, mutta taxi tuo ja taxi vie, mikäpäs siinä.
Mikko, Juha, Terhi ja Pertti lähtötunnelmissa hotellin pihamaalla.
Vielä ehtii yhtä kukkaa haistella, Jaana tietää…
Paperit kuntoon ja baanalle. Matka alkaa mukavasti moottoripyörillä, jossa yhdessäkään ei ole rekisterikilpeä.
Maassa maan tavalla, toteaa Juha, Anssi, Pertti, Teuvo ja Kimmo.
Tässähän minä, palvelijasi ja reissukaverisi seuraavan viikon ajan. Nimeni on Endfield, Royal Endfield.
Jormalle “valikoitui” nappurenkainen pyörä, nopeat syö hitaat:)
Kaksi päällä ajavien pyöriä täydentää sivulaukut ja sissybar. Pitää olla selkänoja kyytiläiselle, ettei putoa kyydistä äkkikiihdytyksen sattuessa. Neljäkymmentä hevosvoimaa palveluksessanne.
Jacques, reittioppaamme
Kimmolla kokeneena Enfield kuskina on pyörän hallintalaitteet ja nappulat hallussa.
Anssin ajoonlähtötarkastus.
Ollaanko jo valmiita lähtöön, tiedustelee matkanjohtajana toimiva Jyrki?
Lounas Arushan luonnonpuistossa tarjosi kIssamaiset puitteet.
Omaa aikaa viettämässä Simba Farmilla ennen ilta-ajeluita. Syke sen kun vaan tasaantuu…
Suojatie matkalla “kierrämme tunnin verran Kilimanjaroa myötäpäivään kunnes käännymme takaisin.”
Määkin tulen! Me tullaan juuri Kijimanjarolta, mistäs sää tulet?
Kilimanjaro.
Huonon tien testaus toimi moitteettomasti testiympäristön ollessa erinomainen.
Kilimanjaron kierroksemme päättyi illalliselle klo 18.30 tietämillä. Osa ryhmästämme oli nautiskellut hotellilla upeista auringonlaskun maisemista ja kukkaloistosta, mutta kumpikaan ryhmä ei osaansa valitellut.