Päivä 5-6 | Gori - Oni | 227km
Stalinin kaupungissa aamu valkeni taas kuumana ja aurinkoisena. Kaikki sääennustukset kuitenkin lupasivat 100% varmuudella rankkoja sadekuuroja viimeistään puolen päivän aikoihin. Vaikea sitä oli uskoa sinistä taivasta katsellessa, mutta pessimistit veti heti aamusta sadevehkeet niskaan - ihan varmuuden vuoksi :)
Ensimmäiset parisen tuntia Gorista sää oli tukahduttavan kuuma ja jossain vaiheessa ilmankosteus oli käsinkosketeltavissa. Melko pitkälti täsmälleen puoliltapäivin taivas aukesi ja vettä tuli kuin Esterin kuuluisasta hanurista seuraavat pari sataa kilometriä. Mutta eipä se todellisia matkamotoristeja häiritsee sen kummemmin - hyvät asusteet kun on päällä.
Kuitenkin ylös 2 kilsaan noustessa sumun keskelle, lämpötilat laskivat lähelle +4-5 astetta ja pieni kylmyys löysi väkisinkin tien kaikkien kerroksien ohi…
Perillä Onissa odotti kuitenkin tulikuuma suihku ja tuorepuristettu chacha (paikallinen pontikka). Muutenkin majatalomme “Gallery Guesthouse” oli yksi mieleenpainuvimmista yöpaikoista - yli 200 vuotta vanha rakennus ja tietysti täysin perheomisteinen paikka jo kolmannessa sukupolvessa. Isäntä opettaa kyläläisille puunveistämistä ja emäntä lapsille kuvataidetta. Majataloa pyörittää nykyään paremmin matka businnesta ymmärtävä poika…
Parvekkeiden puukaiteet ja muut koristeet ovat isännän veistämiä. Siellä sun täälllä roikkuu karhun- tai sudentaljoja…
Pyhymmistä pyhin on kuitenkin isännän viinikellari, jossa kaveri tekee viinia ja chacha-pontikkaa… Juju on nimenomaan mutkattomassa, kotitekoisessa viinissä: jokainen perhe, jolla siihen on mahdollisuus, valmistaa omansa puutarhansa pohjilla. Muut valitsevat viininsä perinteisten viinikellarien jättimäisistä tynnyreistä. Juomaa kannetaan kotiin tai usein suoraan ravintolaan, litroittain.
Georgia on myös juomapuheiden luvattu maa :)
Tšatša tai Cha Cha on perinteinen väkevä alkoholijuoma Georgiassa. Se valmistetaan useimmiten tislaamalla viinin puristustähteitä (rypäleiden kuoria ja siemeniä) samaan tapaan kuin italialainen grappa, mutta muitakin marjoja ja hedelmiä voidaan käyttää raaka-aineina. Aktiivihiili-filtterikin on käytössä ;)
Georgialainen pitkän kaavan illallinen eli supra filosofisine maljapuheineen on yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista maassa, ja siinä kulminoituu ruoan ja juoman tärkeys georgialaisessa kulttuurissa.
Juhla-illallisen aikana pöytään tuodut lukuisat ruokalajit huuhdotaan alas lasillisilla ja taas lasillisilla viiniä. Tamada-seremoniamestarin pitäessä huolen siitä, että kaikki viihtyvät. Ruokailu saattaa kestää useita tunteja!
Rakkaus Georgian ruokakulttuuriin sinetöityi jo ensimmäisenä iltana ja siitä eteenpäin matkan aikana jokainen ruokailuhetki oli kuin yhtä suurta kulinaarista juhlaa. Parhaiten mieleen muistuvat, tirisevät shaslikkit, täyteläiset lobio-pavut, juustoiset Hatchapurit, raikkaat yrttisalaatit, mehukkaat khinkalit…
Kaikki tämä dipataan Tkemali-kastikeeseen joka toimii paikallisenä ketsuppina, mutta tomaattien sijaan tkemali tehdään luumuista, ja siinä on melko paljon valkosipulia.
Vuoristoinen Ratcha alue, jossa majapaikamme sijaitsee, on Georgiassa kuuluisa hyvistä kokeistaan ja leipureistaan, ja esimerkiksi Stalinin kokki Longinoz Stažadze oli ratšalainen.
Supra käynnisssä!
Kylän lapset tulivat esittelemään kansanlauluja…
Onissa päätettiin viettää, alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, 2 yötä parempaa säätä odotellessa. Ja rehellisesti sanottuna sen verran mukava paikka, että mihinkään ei ollut oikeastaan kiirettä. Pontikkapannu tulille ja aika kului rattoisasti kylän elämää tutkiessa…
Onin vapaapäivänäkin käytiin kyllä heittämässä noin 100 kilsan ajolenkin Mravaldzalin kirkolle, joka sijaitsee lumirajan yläpuolella!
Lämpötilat kävivät tässä vaiheessa noin +0 asteessa, mutta tiet pysyivät kuivana…
Yrittääkö Pepsi epätoivoisesti matkia iskulausettamme? :)