Päivä 14 | Uusi-Seelanti | Akaroa – Christchurch | 100km

Pilvetön taivas, aurinko lämmittää - viimeinen ajopäivä ei voisi paremmissa merkeissä startata. Tänään lyhyt ajopäivä, n. 100km Banksin niemimaan pikkulatuja naatiskellen. Sitä ennen kuitenkin aamupala Akaroan rantakahvilassa.

Tänään on reissun toinen suuri päivä, Hessun synttärit. Laulu raikaa jälleen syntymäpäiväsankarin kunniaksi ;)

Maisemareittiä ensimmäiset muutamat kymmenet kilometrit ja jäätelölle Hilltoppiin... rentoa motoristin elämää, kyllä tämä Mutterin jätskit voittaa!

Christchurchin vuokraamolle kaaretaan hyvissä ajoin alkuiltapäivästä. Vuokraamolla John jo odotteleekin meitä kypäräkaljat kylmässä - "I knew there are some Finns coming" ;)

Hiukan mieli haikeana luovutamme pyörät. Eikö enää ajeta, eikö enää nautita mutkista ja upeista maisemista? Ehkä ensi kerralla!

Neuvottelemassa pyörädiiliä seuraavaksi kaudeksi Johnin kanssa....

Wellingtonin kämppä on ytimessä, aivan vanhan ratikkareitin varressa. Christchurch on edelleen melkoinen työmaa vuoden 2011 maanjäristyksen jälkeen, n. 20% tuhoista on saatu vasta korjattua.

Paikallisia paljon puhuttava katedraali, jonka ympärille kaupunki aikoinaan rakentui. Tuhoutui pahasti 2011 maanjäristyksessä, eikä sitä ole edelleenkään saatu korjattua.

Tuliaisostoksilla, Hannu vie kotiin muutaman lampaan ;)

Illallispaikaksi valikoituu Casa Publica. Annokset olivat hyviä, erikoisia ja riittäviä...

...ja tyttöjen kasviseväät ja Juhan mustekalavarras

Matkanjohtajallekin lauletaan tänään, tyttöjen tekemä laulu... "Pyyppösen Mikalla oli bemu, hiiala hiiala hoi. Bemulle se ajeli lampaita, hiiala hiaala hoi. Tööt tööt siellä ja tööt tööt täällä" Palautekortti ja asiaankuuluva kiwi-pipo kruunasivat kaiken - KIITOS!