Päivä 17 | Ulaangoom - Barunturuun | Mongolia | 200km
Eilinen venyi sen verran myöhään, että tänään ei ole hätäisiä lähtijöitä. Kaikkien aamuvenyttelyiden ja paikallisten kanssa kuvauksien jälkeen karavaanii liikkuu kelllo 1100. Ja olisi se varmaan aikaisemminkin liikkunut jos olisimme arvanneet, että keskinopeus tulee olemaan tänään 30km/h. Ensimmäinen 6km on hyvää asvalttia ja sitten 184km kamelikyttyrää muta, vesi ja irtoheikkaesteilllä! Barunturuum nimisessä pikkukaupungissä toteamme että aurinko alkaa laskemaan ja 130km olisi enää jäljellä. Samaan aikaan paikallinen Mr Volt kaartaa runsaasti jos ei erittäin runsaasti elämää nähneellä Pajerolla viereemme ja esittäytyy hotellin omistajaksi.
Hotelli oli ehkä vähän liioittelua, mutta majoittaudumme kaikki 8 Mr Voltin olohuoneen lattialle! Voltin vaimo ja kolme lasta tuntuvat pitävän sitä täysin luonnollisena asiana. Vähän reilu tunti myöhennin Mr Volt makaa ilman voltteja sammuneena kesekellä olohuoneen lattiaa. Pikaiset vodka-lasilliset tekivät tehtävänsä. Me suomalaiset olemme 'baby-drikkereitä'! Voltin vaimo tekee meille hyvät keitot päivälliseksi ja keskimmäinen poika, 3-vuotias Ardhuun tai noin seuraa isänsä jalanjälkiä kuitenkaan sammumatta. Pikkuvintiö juo kuitenkin hymyssä suin kolme mukillista olutta!!! Ja totta, olemme Ardhuudin kanssa baby-drinkers kuten Mr Volt asian ilmaisi.
Volt kuitenkin virkoaa tunnin kuluttua. Alkaa loputun puheripuli ja pusuttelu. Voltilla on kova tarve halata ja pussailla meitä. Kimmo, Severi ja minä taidamme saada enimmät pusut! Ihan poskipusuja kutenkin, ei mitään ranskalaista :) ... mutta yes, vähintäänkin mielenkiintoinen ja unohtumaton ilta mongoli-kodissa!

Voltin perheen luona kotimajoituksessa! :]