Päivä 2 | Ljubliana - Cortina de Ampezzo | 328 km

Olipa ajopäivä, ehkä paras tähän saakka! Ajoimme huimat 328 kilometriä huikealla 54 km/h keskinopeudella ajopäivän olleessa täyden työpäivän mittainen, noin 7,5 h ajo-ajalla mitattuna. Tähän lukuun ei lasketa ruokatuntia, ei kahvi- eikä tankkaustaukoja, vaan kyseessä on puhtaasti “pyörä pyörii” -kilometrejä ja tunteja.

Seikkailumme kuitenkin alkoi aamulla Ljublianasta, kun yksi taxi tuli hakemaan 14:a henkilöä matkalaukkuineen…

Vuokraamolle kuitenkin selvittiin pikku lisätilausten ja seikkailuden jälkeen, jossa upeat, osin lähes uuden karheat saksalaisvalmisteiset BMW -moottoripyörät odottivat rivissä kuljettajiaan. Vielä viimeiset satulan säädöt ja pyörien vaihdot ja oltiinkin jo matkalla kohti Alppeja. Tunnin napakka suoritus, johon pystyy vain suomalaiset, kertoi vuokraamon väki.

Oivallinen ryhmämme suorittautui upeasti läpi 286.000 asukkaan kaupungin kohti etelää. Slovenia yllätti positiivisesti meidät kauneudellaan, sillä maaseudulla rakennukset ovat siistejä, hyväkuntoisia ja kukkaloistolla koristeltu. Maisemista voisi mainita, että ne olivat sanoinkuvaamattoman kauniit ja näihin maisemiin sijoitetut huippukuntoiset mutkatiet olivat vertaansa vailla.

Säätila oli koko päivän aurinkoinen ja lämpötila liikkui reilusti yli + 20 C aina 29 C:een saakka.

Slovenian puolella Alpit panivat parastaan saatellessaan meitä kohti Italian rajaa. Alppien muoto alkoi muuttua oleellisesti kun paljashuippuiset ja teräväkärkiset vuoret avautuivat eteemme. Tässä kohdin pitää todeta, että Italian pojat olivat aikanaan tehneet paremmat kaupat maisemien suhteen silloin, kun Slovenia ja Italian rajaa oli aikanaan piirretty.

Italian puolella lämpötila nousi lähes kolmeenkymmeneen asteeseen ja ajofiikset sen myötä kasvoivat sen myötä huippuunsa sitä myöten, kun oivallisesti valikoitunut reittimme alkoi antaa parastaan. Sen sijaan, että olisimme lähestyneet Cortinaa pitkin valtaväyliä, koukkasimmekin suoraan sen selustaan ja laskeutuen lähes kilometrin (pystysuunnassa) verran suoraan Cortinan sydämeen.

Illallinen nautittiin perinteisessä Pizzeriassa Cortinan keskustassa, kuinkas muutenkaan. Kotimatkalla annettiin hyvän yön pusut omalle kullalle joka oli jo nukkumassa omalla parkkipaikallaan ja sitten painuttiinkin jo unten maille.

Eipä olisi voinut parempaa reittiä valita tai edes vahingossa valikoitua tälle päivälle…