Päivä 2 | Rovaniemi-Ylikiiminki | 332 km
Löysä muna. Mitä, mitä? no, aamupalalla ajohousut jalassa matkanjohtaja päätti ottaa kananmunia sillä seurauksella, että tosi löysä muna hajosi kädessä ja samalla sisältö valui avonaiseen ajohousun taskuun. Siinäpä kaikille meille hymyilemisen aihetta…
Pienet pesuhommat ja aamupala nautittiin loppuun ilman lisä kommelluksia ja ei kun kasilta tien päälle. Lämmintä huimat +6 C, joten kaikilla oli jälleen kerran vaatetta extra kerros päällä. Sadetta oli luvattu mutta aamulla siitä ei vielä ollut havaintoa.
Aluksi kiertelimme Ounasvaaran liepeillä ja sitten käännyimme, Permantokosken voimalan suuntaan. Näitä Kemijoki Oy:n voimaloita on näillä sorareissuilla bongattu useitakin. Niin tänäänkin. Reissu jatkui märkiä sorateitä pitkin Vanttausjärven länsipuolelta Vanttauskosken SEO:lle tankille ja siitä sitten läheisen K-Marketin kahvioon kupposille. Matkalla Heikki ajoi yhden kurvin pitkäksi mutta henkilö- ja kalusto tappioilta vältyttiin. Paikalla oli muutamia ”kylän miehiä” ja satunnaisia kaupassa asioivia. Osa ihasteli siististi vinoparkkiin pysäköityjä mopojamme.
Jälleen Ounasjoen ylitys ja kas siinähän seuraava voimalakin sijaitsi. Vanttauskosken voimalan jälkeen hetken ”köröttelimme” kantatietä 81, kunnes jälleen oli aika kääntyä soralle. Hieman liukasta mutaa ja entistäkin märempää soraa mutta hyvin kuitenkin selvittiin Japanitalolle. Pala Japania Ranualla Simojärven rannalla. Erittäin mielenkiintoinen kohde, jossa nautittiin lounasta puikkojen kera, tai no ainakin yritimme. Paikallisoppaanamme ollut rouva kertoi perusteellisesti talon historiasta ja nykytilanteesta. Täältä sitten läheiselle Sankarivainajien muistomerkille. Simojärven hautausmaa sijaitsee erittäin hienolla paikalla mahtavan hiekkarannan vieressä. Sinne ajetaan pientä puukantista siltaa pitkin. Hiljaisen hetken jälkeen ajoimme nopeaa soratietä Simojärven länsipuolitse kohden etelää. Vastaan tuli parikin veneen vetäjää ja muutamia muita autoja. Yleisesti ottaen näillä teillä liikenne on erittäin hiljaista. Moottoripyöriä ei juurikaan tule vastaan. Pari pyörää on havaittu ohitettujen talojen pihoissa. Matkalla bongattiin Lapin sodan muistomerkki ja samalla päätimme ”oikaista” lyhyen metsälenkin kautta takaisin päätielle. Tarkkana sai olla puun runkoja- sekä juuria varoen.
Kantatien 78 ylitys ja Yli-Siuruan ja Aittojärven kylien ohitse valtatie 20:n ja 8361-tien risteyksessä sijaitsevalle Niemitalon kahvioon ajorupeamme toisille kupposille. Pihassa sijaitsee yksi monista Lapin sodan muistomerkeistä ja tässä tapauksessa muistokiven lisäksi erikoisuutena on jykevä tykki. Kahvittelun aikana sade sitten alkoi ja olikin syytä jälleen kerran pukeutua sadeasuihin. Osalla meistä on sellaiset ajoasut, ettei erillisiä sadeasuja tarvita. Sadetta riitti aina tämän päivän reittimme loppuun asti.
Loppuhuipentumana ohitimme Ala-vuoton kylän pientä ja melkoisen huonokuntoista sora-/metsätietä pitkin. Vastaan tuli mm. turve yhdistelmä, joka tukki koko ajoradan sekä kaivinkone kaivuu hommissa. no, näistäkin selvittiin ja lopulta saavuimme Yli-Vuoton kylässä sijaitsevaan Vuoton Joutsen matkailuyrityksen pihamaalle. Yritys tarjoaa mm. Bed and breakfast majoitusta. isäntä ja emäntä saapuivat hetken odottelun jälkeen pihalle omilla autoillaan, ja rouva lähti etuautona saattamaan mopoletkaamme noin kilometrin päässä sijaitsevalle Lammin majalle, jossa sijaitsi tämän ajovuorokauden majapaikkamme. Iso päärakennus ja mukava pihamökki sekä meitä varten lämmitetty savusauna Kiiminkijoen varrella.
Majoituimme ja saunoimme, josta tällä reissulla nautitaan jokaisen ajovuorokauden päätteeksi. Ei juurikaan lämmintä vettä, mutta ei hätää ”karaistuneet” motoristit huuhtoivat päivän hiet, hiekat sekä saunan noet miehekkäästi kylmällä vedelle. Tämän jälkeen meitä tultiinkin noutamaan pikkubussilla illalliselle aiemmin vierailemaamme Vuoton Joutsenen päätilalle. Maittava ja runsas illallinen ja sitten vielä paluukyyti majoitukseemme. Illan pääteeksi jo perinteinen kuljettajapalaveri huomisen jutuista. Tämän jälkeen ei muuta kuin Zzz…
-Harri.mopomies-