Päivä 2 | Nordkapp - Hammerfest - Alta | 387 km |

Aamu Honningsvågissa aukesi kuten säätiedotusten kanssa oli sovittu, eli säätila oli puoliksi aurinkoinen ja selkeä, vaikkei lämpömittarin neula juurikaan yli kahdeksan asteen päälle yltänyt.

Lähdimme ajamaan viimeiset 30 km kohti Euroopan pohjoisinta pistettä, minne voi ajaa moottoripyörällä. Matkalle sattui pilveä ja matalapainettakin, mutta perille päästyämme taivas oli kirkas ja säätila aurinkoinen. Oli poikkeuksellista, ettei Nordkappissa ollut juuri lainkaan turisteja. Tämän ansiosta pääsimme kuvaamaan itsemme paikan tunnetuimman maamerkin, maapallon juurella ilman taustahälinää.

Paluumatka Nordkappista ajettiin ns. free ridena, jolloin jokainen sai halutessaan ajaa seuraavat 100 kilometriä omaa vauhtiaan aina Olderfjordiin saakka, missä tankattiin niin pyörät, kuljettajat kun kyytiläisetkin. 

Täältä suunnattiin kohti päivän pääkohdettamme ja samalla maailman pohjoisinta kaupunkia Hammerfestia, jossa liityimme myös maailman ainoan Jääkarhukerhon ikuisjäseniksi. Jäsenyydestämme saimme tarvittavat kunniakirjat, kangasmerkit, tarrat ja kultaiset jääkarhukerhon jäsenyydestä kertovat pinssit.

 Ne muutamat tunnelit, joita Hammerfestin viimeisen 50 km matkan aikana kohtasimme, onnistuimme välttämään ajamalla vuonon reunaa pitkin, vanhaa kantatietä käyttäen. Tie taisi tarkkaan ottaen olla kai vain pyörätiekäytössä, mutta ainakaan reitin varrella majailleet lukuisat porot eivät panneet pahakseen kevyen liikenteen väylälle osuneita turisteja.

Katse Norjanmerelle päin! Hammerfestin näköalapaikka

Katse Norjanmerelle päin! Hammerfestin näköalapaikka

Matka Skaidista Altaan ajettiin melko suoria tietä pitkin tuntureita, tarkalleen ottaen keskellä ei mitään, kunnes laskeuduttiin Alta -vuonon merimaisemiin lukuisten mutkien siivittämän.

Otimme huoneet haltuun, irrotimme pyöristä sivu- ja takalaukut ja suunnistimme supistetulla joukolla kohti ajamaan Altan vanhaksi postitieksi kutsuttua, tunturit halkovaa 50 km soratiereittiä. Paluu Altaan upeaa Karasjoen tietä pitkin  kruunasi ajopäivän.

Otimme huoneet haltuun, irrotimme pyöristä sivu- ja takalaukut ja suunnistimme supistetulla joukolla kohti ajamaan Altan vanhaksi postitieksi kutsuttua, tunturit halkovaa 50 km soratiereittiä. Paluu Altaan upeaa Karasjoen tietä pitkin  kruunasi ajopäivän.

Maittava illallinen nautittiin erityisen palvelualttiissa Pizzeriassa, jonka jälkeen olikin luontevaa mennä hotelliin nukkumaan. Unen jo tultua silmäkulmaan, pärähti koko hotellissa palokellot soimaan, jonka seurauksena siirryimme ulos odottelemaan lisäohjeita. Mitään ohjeita ei kuulunut miltään suunnalta, mutta myöhemmin kuulimme, että hälytyksen oli aiheuttanut suihkussa käynti, jonka vesihöyry laukaisi hälyttimet. Vältellään suihkuja siis…

Maittava illallinen nautittiin erityisen palvelualttiissa Pizzeriassa, jonka jälkeen olikin luontevaa mennä hotelliin nukkumaan.

Unen jo tultua silmäkulmaan, pärähti koko hotellissa palokellot soimaan, jonka seurauksena siirryimme ulos odottelemaan lisäohjeita. Mitään ohjeita ei kuulunut miltään suunnalta, mutta myöhemmin kuulimme, että hälytyksen oli aiheuttanut suihkussa käynti, jonka vesihöyry laukaisi hälyttimet. Vältellään suihkuja siis…

Jyrki LehtinenKommentoi