Päivä 7 | Narvik - Arvidsjaur | 540 km
Tänä aamuna livahdettiin Narvikista E6 tietä kohti etelää. Ee kuutonen on hauska, vauhdikas, kurvikas ja kumpuileva, sekä hienostunut valtatie joka yhdistää eteläisen ja pohjoisen norjan. Käytännöllisesti katsoen muita vaihtoehtoisia teitä ei edes ole. Melko pitkä veto kilometreinä mitattuna, mutta ajoltaan helppo ja viihtyisä taival, jolla maisemat vaihtuu merellisestä Norjasta Ruotsin Lapin erämaihin.
Matkaan lähdettiin niin lennokkaasti, että lähtökuvat jäivät ottamatta, mutta kerran sentään pysähdyimme ottamaan viimeisiä kuvia vuonomaisemista. Reissun toiseksi viimeinen lauttamatka alkoi jo olla sen verran rutiinia, ettei siltäkään tullut kuvia otettua.
Viimeinen pysähdys Napapiirin pohjoispuolella Storjordissa, ennenkö nokat käännettin kohti itää ja Ruotsin rajaa. Emmi kiinnittää vielä Norjan matkan suoritusmerkin Gessuun, ja pian ollaan matkalla kohti Ruotsin Lapin erämaita. Vakavan koronatilanteen vuoksi Ruotsin rajan ylitys sujui erittäin turvallisesti, sillä rajavartijat ottivat mieluummin aurinkoa omassa pienryhmässään sen sijaan, että olisivat pysäyttäneet meidät ja varmistaneet, ettei pöpöjä olet siirtymässä Ruotsin puolelle. Oli vain vaarattomia R -ja Gessubemareita, Tiikeri, Honda ja Kawasaki.
Tauko erämaassa, kypärät pois päästä!
“Sä kätes ojenna, taakse taivuta ja sillä piirrä ympyrä…”
Mervi pitää ohjatun ryhmäliikuntatunnin keskellä ei mitään, missä oli reilusti tilaa käsiä ojennella.
Matkalla Arvidsjauriin porohavainnot vähenivät selvästi, ja hirviäkin kohdattiin maltilisesti.
Tripadvisorin mukaan Arvidsjaurin paras ravintola olisi kreikkalaistyylinen Afrodite. Valitsimme sen, eikä valintaa tarvinnut katua.