Aamulla sää oli aurinkoinen ja kohtuu lämmin. Aamupalan jälkeen 09.00 paikkeilla kuljetuksemme saapui hotellin eteen ja aloitimme siirtymisen Moto Travel Georgian talleille. Matkaan kului sellaiset puoli tuntia ja perillä meitä odotti tutut kaverit. Pyörien tsekkaukset ja pakkaukset ja sitten tien päälle.

Pohjoiseen oli luvattu pakkasta ja lumisadetta, joten lähdimme toteuttamaan suunnitelmaa B. Ensin kaupungin lävitse kohti Azerbaidzaniin vievää valtatietä ja sitten Rustavin kaupungin halki pienemmälle asfaltoidulle tielle ja siitä käännyimme soratielle. Eilisen sateen jäljiltä tie oli paikoin mutainen ja liukas. Pari pientä kaatumista sillä seurauksella, että toisen takapenkkiläisen käsi jäi alle kaatuessa. No, paikalle saapui autolla juuri sopivasti kolme rajavartijaa ja heidän autonsa kyydissä hoitui takapenkkiläisen viiden kilometrin siirtymä takaisin asfaltoidun tien varteen.

Tässä kohdin kaksi henkilöä jäi paikallis oppaan kanssa odottamaan ambulanssia, jotta voitaisiin käydä jossain lähiseudun sairaalassa kuvaamassa ranne ja muut lähtivät johdollani Davit Garejan ortodoksi luostarin alueelle tutustumaan tähän historialliseen kohteeseen, aivan rajan pinnassa.

Täältä ajoimme mukavan mutkista tietä Udabnon kylään lounaalle, jonne huoltoautomme olikin jo saapunut. Lounas oli hyvää perinteistä Georgialaista ruokaa pellolle perustetussa ravintolassa. Ruokailun jälkeen paikalle tuli vielä poliisin partio. Paikallisopas ja kaatuneen pyörän kuljettaja jäivät paikalle selvittämään kaatumiseen johtaneita seikkoja, ja me muut lähdimme jatkamaan matkaa Telavin kaupunkiin, missä majapaikkamme sijaitsi.

Lounaan jälkeen jatkoimme tosi makeeta tietä nro: 172 Sagarejon kaupunkiin, missä paikallisessa sairaalassa oli takapenkkiläiseltä otettu röntgenkuva ranteesta ja lastoitettu käsi. He tulisivat aikanaan Telaviin huoltoautomme kyydissä, kunhan auto sinne myöhemmin saapuisi.

Muu ryhmä jatkoi Gomborin kautta mukavaa mutka tietä aina Telaviin asti. Saavuimme perille puoli kuudelta ja seitsemältä illallistimme ajopuvuissamme, sillä huoltoauto matkustajineen ja tavaroineen saapui vähän jälkeen yhdeksän illalla. Pyörä oli jäänyt poliisilaitokselle tarkempiin tutkimuksiin, mikä oli sinänsä turhaa kun pyörän ainoa vaurio oli oikealta puolen irronnut ”norsunkorva” , mutta onneksi meillä oli varapyöräkin mukana. Huomenna huoltoauto hakee uuden varapyörän meidän ajaessa Tbilisin lähettyviltä kohti Goria.

Osalle porukasta myöhäinen illallinen ja sitten menimme kaikki nukkumaan tämän vaihe rikkaan päivän päätteeksi. Seikkailu jatkuisi taas huomenna.