Päivä 3 | Portugalin kierros | Lamego - Covilha | 311 km
Hyvää huomenta viinitilalta. Tänä aurinkoisena aamuna ei motoristeja tarvinnut aamukävelylle houkutella, sillä 1700 -luvulta peräisin oleva viinitila- ja kartanomajoitus tarjosi erinomaisen inspiroivat puitteet pienelle happihyppelylle viiniviljelmien keskellä.
Oliko hotellihuoneesta esteetön näkymä pihalle ja luontoon, kyselee Booking.com? Kyllä oli, kiitos kysymästä!
Tässä näkymiä salin puolelta. Aamiainen oli katettu ruokasaliin ja se nautittiin takkatulen loimussa.
Ja sitten voitaisiin hieman ajella moottoripyörilläkin, ettei mene hyvä reissu pelkäksi tunnelmoinniksi, totesi Ismo ja Risto, “Torppa ja Torni” sukunimien perusteella
Tampereen Ismollekin ajo maistuu, vaikka kulttuurimiehiä onkin.
Ismo, Risto ja Helena.
Ja sitten ajelemaan.
Matka alkoi pujottelemalla viininviljelmien ympäräimiä rinteitä kunnes laskeuduimme Lamegon noin 500 metrin korkeudesta Douro -joen varteen, jota seurasimme aamupäivän ajan.
Jossain vaiheessa sanoimme sydämelliset hyvästiit Douro -joelle ja sen viiniviljelmille. Kipusimme mutkaista ja upeaa serpentiiä kohti noin 500 - 700 metrin korkeudessa olevaa ylänköä, joka oli tietysti täynnään viiniviljelmiä ja viiniin liittyviä tuotantolaitoksia. Eipä tarvitse kauan ihmetellä miksi koko Douro -joen laakso ja alueet on merkitty maailmanperintöluetteloon. Huikeaa, upeaa, kertakaikkisen mahtavia maisemia ja mutkateitä toinen toisensa jälkeen.
Luokkakuvassa Tuuli, Jaana , Piia, Ismo, Jukka, Harri, Arto, Jarmo Alo ja Ismo. Itsen varjoon ovat asettaneet lähes tuntemattomaksi jäävät henkilöt. Tämä oli valintakysymys, eipä häikäise kuvaa otettaessa, mutta ei sitten näy kuvassakaan:) Parempaa kuvausonnea sitten ensi kerralla..
Japi ja Transalp 750
Olikohan Jukka ja 750 Gessu?
Ismo ja 750 Gessu, “nippa nappa ottaa jalat maahan”.
Helena ja 750 Gessu low, jalat ottaa maahan kunhan vaan tasaista maata löytyy.
Morjestus Matin 1250 Gessulle pikku upareiden jälkeen
Arto, Piia ja 1250 Gessu.
Kypäräjuomilla Covilhan hotelilla
Olipa muuten mutkia tänä päivänä, mutta niitähän piti ollakin.
Covilha by night