| Päivä 11 | Holbrook-Williams | 400 km |
Yöllä jyrisi muutamaankin otteeseen junien kulkiessa Wigwam motellin tiipii telttojen takaa. Koska tässä motellissa ei tarjoilla aamiaista, niin suoritimme neljän kilometrin siirtymän 66 ravintolaan, jossa nautittiin mukavan runsas aamiainen. 147, 35 $ ja tähän 15 % tippi päälle. Yhdysvalloissahan pääsääntöisesti lopullinen maksettava summa ei juuri koskaan ole se mitä kuitissa lukee.
Interstate 40 tietä kohden länttä. Välillä poiketen lyhyille Route 66 Historic osuuksille. Tässä kohdin niitä osuuksia ei ole kovinkaan paljon. Winslowissa meidän piti käydä tutustumassa Navajo & Indian Arts & Crafts näyttelyyn, mutta paikka oli vielä näin aikaisin sunnuntaina suljettu. otettiin sitten parit kuvat portin takaa ja ajettiin läheiselle huoltoasemalle tankille. Gallonan hinta reilut kolme dollaria.
Winonasta parin pikkutien kautta oikaisten 89-tielle ja kohden pohjoista. Pienenä yllätyksenä tuli, että tie on aluksi nelikaistainen ja sitten ohituskaista mallia. Toisaalta tähän on ollut helpo rakentaa sellainen. Cameronin Burger Kingissä peri amerikkalaista lounasta. Itse jätin väliin ja tyydyin vain juomiin.
Sitten 64-tielle ja kohti Grand Canionia. Ensimmäinen pysähdys tehtiin Little Coloradon joen näköalapaikalla. Esimakua varsinaisesta kohteestamme. Seuraavaksi valokuvaus Grand Canion National Park kyltillä ja kohta puolin portista sisään, suorittamalla nimellisen 30 $ sisäänpääsymaksun per pyörä.
Tästä alkoi varsinainen maisemareitti mutkineen ja mäkineen. Grand Canionia ihmetellään vartavasten rakennnetuilta ”levähdyspaikoilta”, joita on puolen kymmentä, pysähdyimme kolmella niistä. Vaikuttavat näkymät. Tusayanissa suoritettiin vesi- ja pikku naposteltavien täydennys. Tästä lyhyt siirtyminen Grad Canionin lentokentälle.
Tarkoituksemme oli suorittaa helikopterilento kanionin yllä, mutta kaikki päivän vuorot, useammankin yrityksen koptereilla olivat loppuunmyydyt. Kävimme sitten kysymässä mitä maksaisi tehdä reisssu lentokoneella. 45-minuuttia 209 $ per henki. Ei minusta kovin paha hinta. Konekin oli yllättävän iso ja tietystikin potkuriturpiini lentokone. Viisi meistä lähti lennolle mukaan.
Lennon jälkeen suunta kohden hotelliamme Williamsin kaupungissa. Tie oli lähes suoraa. kaupunkiin saavuttaessa vielä tankit täyteen ja lopuksi kilometrin siirtymä Howard Johnson by Windham hotelliin. Tutut majoitus rutiinit ja ilta seitsemältä kylille nauttimaan illallista. Täytyy todeta että kaupungin iltaelämä ja pääkadun ilme, valoineen, baareineen, sekä liikkeineen oli huomattavasti parempi, mitä osasin odottaa.
