6 päivä | Retkipäivä Caminito Del Reylle | 160 km

Tervetuloa Caminito Del Raylle, kuninkaan polulle.

Hienosta nimestään huolimatta kuninkaalla ei ole merkittävämpää osuutta reitin nimen osalta. Reitti aikanaan nimettiin kuninkaan mukaan koska niin oli tapana, ja koska kuningas kävi noin 100 vuotta sitten juhlallisesti avaamassa patorakennelman ja reitin siinä samalla. Kuninkaan ei tiedetä retkeilleen alueella aikaisemmin 😉

Kuningas saapui majesteetillisesti avajaisiin Malagasta junalla, asteli rotkon yli tätä varten tehtyä kivistä
”Kuninkaan siltaa pitkin” ja avasi rakennelman - ja lähti junalla kotiin. It’s nice to be a King…

Camito Del Rey on yksi Espanjan suosituimmista ulkoilmanähtävyyksistä, minne liput pitää varata noin kolme kuukautta ennen aiottua vierailua. Reitille pääsee noin 600 vierailijaa päivässä, joten sen kokee noin 220 000 ihmistä vuodessa.

Reitti syntyi runsas sata vuotta sitten pato- ja vesivoimatyömaan kulkureittinä, tänään se palvelee matkailua. Reitti kunnostettiin ja avattiin muutama vuosi sitten uudelleen ja vastaa nyt yleis euroopplaista käsitystä turvallisuudesta, menossa on ns. release 3.

Reitin pituus on noin kahdeksan kilometriä ja sen taittamiseen aikaa kuluu noin 2,5 tuntia.
Se on paikoin helppoa tien pohjaa ja paikoin kävellään pitkin rotkon seinään pultattuja rappuralleista rakennettua kävelysiltaa pitkin. Joillekin korkeusero voi aiheuttaa väristyksiä vatsan pohjassa, ja kallion seinämää kiertävä siihen pultattu vaijeri voi tuoda mukavasti varmuutta matkan tekoon.

Kierrokset ovat opastettuja ja jokaisella oppaalla on mieliaiheensa; jotkut kertovat eläinkunnasta, toiset alueen geologiasta, kolmannet sähköntuotannosta ja jotkut jopa putoamisonnettomuuksista, joita ei todellisuudessa reitillä ole turisteille tapahtunut lainkaan.

Aamulla klo 10.00 kuljettajamme Javier odotteli retkiseikkailijoita uuden uutukaisen VW Transporter mini vanin
edessä. Sanomattakin on selvää, että Volsu lähti käyntiin kuin palmun alta.

Päädyimme noin 80 km ajomatkan jälkeen Caminiton lähtöportille, mistä matka alkoi runsaan kilometrin mittaisella kävelyllä lippujen tarkastuspisteelle ja kypärien luovutuspisteelle. Täältä ryhmät lähtivät reitille oppaansa johdolla korvassaan kuulokkeet, josta kuuli halutessaan oppaan selvityksen matkan kulusta ja nähtävyyksistä.

Jämptiä ja turvallista.

Kuninkaan silta

Rautatie pohjoiseen kulkee saman solan kautta.

Viimeinen ponnistus, riippusilta! Nyt heitättää jos on ylipäätään heitätäkseen.

Kun reippailijat oli lähetetty reitille, huoltojoukot ajoivat reitin eteläpäähän odottamaan seikkailijoitaan.
Tuolta ne tulee kunhan ehtivät.

Matkan viimeinen illallinen nautittiin Torremolinoksen ehkä yhdessä hienostuneimmasta ravintoloista, tunnelma oli katossaan ja ravut lautasella omalla paikallaan. Upi, Saija ja Jaana.

Pekka, Pertti ja Schumi. Fine dining oli illan teema

Saako muuten olla jälkkäriä?

Miten se nyt menikään, hyvä ruoka, parempi mieli?

Koko ryhmän erinomaisesta yhteenpelaamisesta matkan kuluessa ja sen hienoon tunnelmaan oli jokainen kantanut osuutensa. Tästä voidaan päätellä ainakin, että oltiin pysytty hyvissä ruoissa eikä matkan kuluessa kenenkään tarvinnut olla pahalla mielellä eikä nälissään:)