| Päivä 10 | Chefchaouen-Meknes | 220 km |
Sinisen kylän herätys tapahtui jo klo 06.00 Minaretin ”rääkäistyä” ilosanomsa eetteriin. Aamupla tarjoiltiin suoraan huoneisiin klo 07.30 ja klo 08.30 päästiin tien päälle. Kaupungissa vielä hiljaista meidän lähtiessä pienempää tietä kohti Meknesiä.
Jonkin ajan kuluttua käännyttiin vasemmalle, isommalle tielle (N13). Tämäkin tie oli sinänsä mukava ajettava, mutta hitaammat ajoneuvot tekevät etenemisestä hieman työlästä. Pont du Loukkoksessa tankkaus ZIZ-huoltoasemalla. Täällä kelpasi vain käteinen ja litra hinta Sans Blombille tutut 13,56 MAD.
Täältä käännyttiin vasempaa tielle P4103. Aja tämä osuus, mikäli haluat ylittää vuoristoa oikein urakalla. Suurimmaksi osaksi ei kaiteita ja välillä hyvinkin kapeaa tietä. No, ohitettiin siellä yksi ”rekkakin”, joka pysähtyi ohituksen ajaksi. Pitkä pätkä (57 km) keskellä ei mitään. minttuteet nautittiin pienessä kaupungissa P4104 tien risteyksessä.
Seikkailllen pieniä teitä ja ajaen kaikken suostumuksella jonkun verran soratietäkin, päädyttiin lopulta Volubilisin raunioille. Alueella sijaitsi Roomalainen kaupunki ainakin tuhat vuotta. Se on nykyisin Marokon merkittävin ja tutkituin arkeologinen kohde. Tässä kohdin myös helle oli saavuttanut meidät +30 C lukemalla.
Liput noin 9 € (100 MAD) per hlö. Pysäköinti 14 MAD per mopo. Tällä kohteella hieman häiritsi kaiken maailman yli lipevät kauppamiehet. No, heistäkin selviää, kun on ”taktiikka” tiedossa. Raunioilta vielä reilut 30 kilometriä Meknesin kaupunkiin. Kyseessä ei ole ihan pikkukylä, noin 600 000 asukkaallaan. Hyvin tänäänkin löydettiin Riadiimme. Pyörät jätettiin noin 100 metrin päähän vartioidulle pysäköintialueelle.
Riadimme katolla oli pieni uima-allas, joten suuntasimme kaikki sinne. Osa kävi uimassa ja loput huilailivat aurinkotuoleissa. Illalliselle tehtiin ennakkotilaukset, jonka jälkeen osa lähti vielä markkinoille ja lyhyelle visiitille Medinan muurien sisäpuolelle. Torilla paljon samoja juttuja kuin Marrakeshissakin. On apinoita ja käärmeitä jne.
Puoli kahdeksalta tulee pimeä ja silloin meidän oli aika siirtyä nauttimaan illallista. Melko kova nälkä jo olikin, kun sattuneesta syystä melko monella meistä lounaat ovat olleet viime päivinä melko köykäisiä. Sitten olikin aika mennä ajoissa nukkumaan, sillä ainakin itse nukuin edellisen yön huonosti, joten tänään otetaan hieman takaisin.
