| Päivä 1 | Helsinki-Pariisi (F)-Marokko (MA) |

Suuntana Afrikan helmi Marokko.

Ennen ylös nousua kamat kasaan ja matkaan. Kokoontuminen Helsingin lentokentän yläaulassa klo 04.30 Harri, Ville, Petri, Kaisa, sekä Kalle saapuivat paikalle. Erkki tulisi suoraan lähtöportille ja Jukka olikin jo Marokossa omalla pyörällään.

Normaalit lähtörutiinit, eli laukut hihnalle ja turvatarkastuksen kautta portille 19. Toki ennen sitä oli aamukahvin paikka. Klo 06.40 starttasi täysi Air Francen lento AF 1177 kohti Pariisia (CDG). hieman vanha lentokone, mutta tarjoilu pelasi. Ruokaa ja pikkupurtavaa, sekä juomaa.

Aikataulunmukaisesti klo 08.55 laskeuduttiin Pariisiin. Seuraavaksi reipas puolentunnin kävely terminaalista toiseen. Ei hätää, aikaahan olisi. Inhottavasti vanhan puhelimeni näyttö hajosi, siten että kosketusnäyttö ei toimi ja kuvaruudulla näkyy valkoinen kapea pystyraita. Neljä tuntia aikaa kokeilla kaikkia ”jippoja” ja lukea toiminta ohjeita.

Klo 12.50 noustiin jälleen yläilmoihin saman yhtiön lennolla AF 1777. Nokka kohden Afrikkaa. Reilun kolmen tunnin jälkeen laskeuduttiin Marrakeshiin (RAK) klo 15.10, tässä vaiheessa kellojen siirto kaksi tuntia taaksepäin (- 2 h) Suomen ajasta.

Toiminta Marrakeshin kentällä oli totutun hidasta. Ensin jonotetaan passin tarkastukseen, sitten matkalaukku hihnalla odotellaan, seuraavaksi nopea valuutan vaihto, sitten jonotetaan matkatavaroiden kanssa läpivalaisuun, jotta päästään ovista ulos. Pari tuntia siinä vierähti.

Ulkopuolella SIM-kortin osto navigaattori tablettiin. Ja viimeinkin kuskin etsintään. Sieltähän se löytyi ja ei muuta kuin mustalla tilataksilla hotelli Racineen. Nopea majoittuminen ja jukan mopolla kaks päällä hoitamaan puhelin asiaan, joka päättyi siihen, että palataan aamulla klo 10.00 asiaan läheisessä Samsung myymälässä.

Hotellissa maittava illallinen ja siitä sitten joka iikka huilimaan, oli sen verran tiukka päivä.

Ensinmäinen lento.

Ville, Kaisa, Kalle, Harri, sekä Petri lähtö tunnelmissa.

Sama porukka, täydennettynä Erkillä perillä Marakeshissa

Harri HjulgrenKommentoi