9 päivä | Nan - Phayao | 275 km
Vielä kerran pojat! Chiang Kongista lähtien ollaan ajettu kaksi päivää pitkin Thaimaan ja Laosin välistä vuoristoa kohti etelää, välillä on kuitenkin poikettu reitiltä isompiin kaupunkeihin yöpymään.
Tänään aloitettiin vielä kolmas ajopäivä näillä mainioilla mutkatiellä. Nanista lähtee mukava, noin 100 kilometrin mittainen mutkatie sikermä, jolle ei olla erityistä kauppanimeä keksitty. Jos sellainen pitäisi keksiä, niin mieleen voisi jopa jotakin Moto GP:hen viittaavaa. Ei vauhdin takia, mutta “radan profiili” sopi meikäläisille kuin hanska käteen. Ei yhtään yllätystä, vaan kaikki ennalta arvattavia tasaisesti kurvaavia mutkia joissa oli kallistukset kohdallaan.
Tämän satasen lenkki oli kirjaimellisesti pyöreä lenkki, ikään kuin nuppineulan nuppi jonka neulan menosuunta oli kohti länttä. Reitti suuntasi keskemmälle Ching Main maakuntaa. Noin parin tunnin myötäpäiväään ajon jälkeen saavuimme lähtöpisteeseen Naniin, juuri samaan pisteeseen mistä aamulla oltiin lenkille lähdetty. Mutta eipä ollut mikään turha aamulenkki, huh huh!
Nanista Phayoon johti päätie, jota seurasimme alkuun. Päätie alkoi jopa kaksikaistaisena, moottoritiemäisenä epäsuorana baanana kohti länttä, mutta sen kurvit olivat kuin Moto GP:stä. Pikku hiljaa toinen kaista jäi pois, mutta kurveista ei oltu tingitty yhtään. Tälläkään osuudella, kuten ei aamulenkilläkään, ollut yhtään taukopaikkaa eikä kahvilaa, vaan nyt päästeltiin tätä päivän viimeistä sataa kilometriä niin sanotusti vaijeri kireällä.
Lounas alkoi olla vakavasti otettava vaihtoehto päivän ohjelmassa. Kuin sattuman kaupalla löysimme edelliseltä matkalta tutun nuudelipaikan, jonka ystävällinen ravintoloitsija mummo otti meidät avosylin vastaan. 10 keittoa ilmestyi pöytään kuin tyhjästä, ja aikaa jäi vielä edelliseltä kerralta otettujen valokuvien katseluun ja uusien ottamiseen. Tähän asti tapaamamme ruoan laittajat ovat olleet sydämellisiä ja aitoja ihmisiä, joiden kanssa yhteinen kieli on löytynyt helposti.
Loppumatka Phayaoon sujui mutkateitä ajellen noin + 30C:n lämpötilassa ja kaupunkiin päästiin ajamaan sisääntuloteiden välistä paikallisia teitä pitkin. Phayaon karttakeskustasta otettiin vielä loppu suuntimat hotellille ja noin klo 15.30 tietämillä kaikilla oli jo oma huone ja omaa aikaa klo 19.00 illalliselle asti.
”Nuoriso”, eli “pojat” käyttivät vapaa-ajan hyväkseen ja kävivät kaupungin keskustassa kuvaamassa tärkeimmät nähtävyydet muiden kerätessä voimia leppoisan ajopäivän päätteeksi.
Hotelliksi valikoitui idyllinen vanha tupakkatehdas, mistä kukin huonekunta sai sattumanvaraisesti omanlaisensa huoneet.
Timolla on ollut hieman pyöränvaihtokuumetta ilmassa, mopo keulii jo…
Hotellin reception henkii tyylikyyttä. Olikohan tässä yksi tämän matkan mieleenpainuvimmista majoituksista?
Tänä aamuna Pertti ja Samlee suunnistivat kohti etelää ja kohti Thaimaan kotia, ajettavaa olisi vielä 750 kilometriä. Hotellin pihassa tiemme erosivat ja jäähyväiset hoidettiin tunnelmallisissa merkeissä.
Mukavaa ja turvallista kotimatkaa Samlee ja Pertti!
Timo jo totuttelee “matka enduron” kuljettajan imagoon. Näyttääkö hyvältä?
Tauolla BMW Moottoripyöräkerhon Pertti ja Hani.
Hauska tapaaminen tutun keittiön emännän kanssa.
Ravintolan takaosassa on mukavaa pitää myös kotia. “Tuumasta toimeen” pitää paikkaansa täällä monessakin mielessä.
Illalliseksi vaikkapa tuoretta kalaa?
On ainakin kunnon kastemadot, jolla kalansaalista houkutella.
Illallinen nautittiin vaihteen vuoksi hotellin ravintolassa, nyt seitsemäs kerros ja järvinäkymät.
