Päivä 6-7 / Route 66 / Amarillo - Santa Fe + vapaapäivä / 500km

Tällä matkalla on ollut tapana aloittaa päivän sinisellä taivaalla ja niin oli asian laita myös tänään :) Heti aamusta +25C ja aurinko paistaa. Big Texan Ranchilta olisi saanut pihvin myös aamupalaksi, mutta tyydyimme ihan “pieneen” juusto / pekoni omelettiin ja ei muuta kun matkaan…

Ensimmäinen pyrähdys on vajat 10 kilometriä, sillä Amarillon lähistöllä löytyy mielenkiintoinen “Cadillac Ranch”. Tämä taideteos törröttää keskellä peltoa vailla mitään erikoista syytä. Sen tilasi asennettavaksi vuonna 1974 paikallinen pohatta Stanl…

Ensimmäinen pyrähdys on vajat 10 kilometriä, sillä Amarillon lähistöllä löytyy mielenkiintoinen “Cadillac Ranch”. Tämä taideteos törröttää keskellä peltoa vailla mitään erikoista syytä. Sen tilasi asennettavaksi vuonna 1974 paikallinen pohatta Stanley Marsh - ihan vaan koska hän voi :)

Teksasin Route 66’nen on todella letkeää ajaa - peltoja ja karjalaumoja niin pitkälle kun silmä kantaa, eikä turhia mutkia ;) Tie häviää horisontin taakse ja jatku horisontin takanakin… Karjalaumat ovat jotain uskomatonta - monen tuhannen pään lukui…

Teksasin Route 66’nen on todella letkeää ajaa - peltoja ja karjalaumoja niin pitkälle kun silmä kantaa, eikä turhia mutkia ;) Tie häviää horisontin taakse ja jatku horisontin takanakin… Karjalaumat ovat jotain uskomatonta - monen tuhannen pään lukuisia!

Interstate 40 kulkee aika paljon 66’sen rinnalla ja välillä tuntuu ehkä hieman outoa ajaa vanhaa tietä pitkin kun vieressä kulkee upouusi kolmikaistainen baana. Tämän matkan nimi ei ole kuitenkaan Interstate 40 vaan nimenomaan Route 66 ja alkuperäisellä tiellä pysytään aina mahdollisuuksien mukaan :) Minun kanssa matkalla olleet voivat katsoa kotona toista motoristiä silmiin ja sanoa aivan rehellisesti, että 66’nen on ajettu päästä päähän ;)

Adrianissa, Teksasissa sijaitsee 66’sen virallinen keskipiste. Eli jos seuraat pelkästään vanhaa Routea, niin matkasi on tullut puolitiehen - 1139 mailia Chicagoon ja saman verran Los Angelesiin. Meidän matka on kuitenkin reippaasti pitempi ja puoli…

Adrianissa, Teksasissa sijaitsee 66’sen virallinen keskipiste. Eli jos seuraat pelkästään vanhaa Routea, niin matkasi on tullut puolitiehen - 1139 mailia Chicagoon ja saman verran Los Angelesiin. Meidän matka on kuitenkin reippaasti pitempi ja puoliväli tulee vasta myöhemmin - keräämme 66’sen läheltäkin parhaat rusinat kakun päältä ;) Kakuista puheenolleen - Midpoint Cafeestä saa parhaat omenapiirakat!

Russelin Truck Centterissä pysähdyttiin tankkaamaan ja samalla ihailemaan aseman perältä löytyvää automuseota. “Klassinen auto on kuin toisen miehen vaimo, katsoa saa mutta älä koske!”

Russelin Truck Centterissä pysähdyttiin tankkaamaan ja samalla ihailemaan aseman perältä löytyvää automuseota. “Klassinen auto on kuin toisen miehen vaimo, katsoa saa mutta älä koske!”

Santa Rosasta löytyy toinen hieno automuseo jonka käymme bongaamassa ja muutaman sadan metrin päästä löytyy myös hyvä ruokapaikka - Annies Angels!

Santa Rosan automuseon tunnistaa keltaisesta autosta tolpan päässä…

Santa Rosan automuseon tunnistaa keltaisesta autosta tolpan päässä…

…Ja Annien ruokapaikan siivekkäistä seinämaalauksista…

Kohtapuolin siirryimme New Meksikon puolelle ja tielle 84 kohti pohjoista. Maisemat muuttuivat ympärillämme dramaattisesti matkan edetessä. Saavuimme Pecosin kansallispuistoon ja vuoristoalueelle. Kivoja mutkateitä pitkin kurvailimme Santa Feen boheemikaupunkiin.

Pyörät parkkiin ja kypärä-cervesalle hotellin terassille :) Illallinen Tomasitas ravintolassa joka tarjoaa ehkä matkamme parhaat meksikolaiset sapuskat!

Dani AmosovKommentoi