2500 kilometriä Tiibetin ja Xin Jiangin autonoomisen alueen läpi kohti Kashgarin vanhaa silkkitiekaupunkia...

Päivä 23 | Shigatse - Saga | 470km

Aurinko nousee tähän aikaan vuodessa Tiibetissä aikaisin. Se ei kyllä paljon lämmitä. Jää kerros rapsutettiin pois Royaleiden penkeistä klo 08.00 ja ei muuta kun matkaan. Royali käynnistyy yhdellä napin painalluksella ja kehrää kuin kissa heti alkumetreistä.

Vaatetuksessa ehkä hieman aliarvioitiin kylmyyden määrää, näin ekana pakkaspäivänä. Opittiin nopeasti :) Käyttöön menivät kaikki lämpimät vaatteet ja kerrokset. Myös partioaidasta ostetut "lämmitinpussit" työnnetiin hanskoihin. Intiassa ajettiin pääsääntöisesti yli +40C lämpötiloissa ja pari viikkoa myöhemmin ollaan tässä.

Lounastauon aikoihin alkoi lumisade, joka jatkui koko loppupäivän. Tie pysyi kuivaana ja hyväkuntoisena, joten ei muuta kun hanaa. Jotenkin lumisaden myötä maisemat muuttuivat jopa entistä mahtipontisemmiksi ja tajusi olevansa hyvin, hyvin pieni osa tätä maailmaa.

Kyliä Tiibetissä on harvakseltaan, joskus 200 kilometrin välein tulee muutama lato vastaan. Joskus vastaantulevat kylät olivat hylättyjä, tai ehkä niissä ei koskaan kukaan asunutkaan? Kiinan hallinto rakensi Tiibetiläisiä varten kokonaisia kaupunkeja, mutta nomadi kansa ei halunut muuttaa elämän tyyliään ja jatkoi siirtolaiselämää.

Päivä 24 | Saga - Darchen | 480km

Tankkaaminen Kiinassa, tai ainakin Tiibetissä, on aina yhtä tuskallinen show. Sääntöjen mukaan mopaja ei saa tankata pumpusta, vaan pensa ensin pumpataan kanistereihin ja sieltä kannetaan aseman ulkopuolelle mopoihin. Joissakin paikoissa meille ei m… — Tankkaaminen Kiinassa, tai ainakin Tiibetissä, on aina yhtä tuskallinen show. Sääntöjen mukaan mopaja ei saa tankata pumpusta, vaan pensa ensin pumpataan kanistereihin ja sieltä kannetaan aseman ulkopuolelle mopoihin. Joissakin paikoissa meille ei myyty pensaa ollenkaan, kun ei ollut sopivan arvoista pomoa paikalla valvomassa, joskus kaadettiin kanistereihin, mutta useimmiten saimme puhuttua jääräpäiset kiinalaiset ympäri ja tankattiin niin kuin ihmiset :) Joka tapauksessa aika paloi aivan liikaa näinkin yksinkertaisessa hommassa

Esko tankkaamassa pyöränsä kanisterista...

Eilisestä oppineena pukeuduimme lämpimästi aamusta lähtien. Pitkät kalsarit, merinovillapaita, sitten fleece ja kashmirvillapaita, Nepalissa räätälöity toppatakki ja gorekalvot, sitten vielä ajotakki. Windstopperkaulahuivi, lämpimät hanskat ja villasukat :) Luulis näillä pärjäävän, mutta silti jatkuva kylmyys ja viiltävä tuuli pääsivät lopulta luuytimiin... Jakkimaitotee oli ainoa pelastus.

Päivä päättyi erittäinkin pyhän vuoren juurelle - Mount Kailash. Tämä vuori on neljän eri uskonnon vaelluskohde - hindulaisuuden, buddhalaisuuden, jainalaisuuden ja bönin. Pyhiinvaeltajat uskovat, että kiertämällä vuoren kerran ympäri voi vapautua kaikista synneistä.

Päivä 25 | Darchen - Ali - Ritu | 380km

Tiibetin ylänkö on maailman suurin vuoristoalue ja korkeimmalla sijaitseva ylänkö, ja sitä kutsutaankin usein ”maailman katoksi”. Tänään ajettiin paljon tasaista ylänköä 4000-5000 metrin kokeuksissa. Matka sujui hienosti ja välillä pysähdyttiin juomaan jakkimaitoteetä tai kuvaamaan maisemia...

Olin itsekkin hieman ajotransissa, kun huomasin että nyt jotain tapahtuu - edessäni ajavan Royalin takapyörä osoitti hetken kohti taivasta ja näin kun kuski lentää pää edellä kivikkoon. Vauhti ehkä 60-70 km/t. Pyörä kierähti pari kertaa ja pysähtyi lopulta. Tajusin, että Markku oli ajanut mutakn suoraksi. Hetken tilanne näytti kohtalokkaalta, sillä Markku ei vastannut kutsuihin ja kypärän paloja löytyi 5 metrin säteellä hänen päästä. En voinut heti kääntää Markkua, sillä pelkäsin, että niska / selkäranka saattaa olla murtunut. Mutta sitten hän tuli tajuihin ja päästi jonkinlaisen äänen. Elossa.

Siihen mennessä huoltoautomme saapui paikalle ja tarkistettiin vahingot + annettiin Markulle ensiapua. Pyöräkin saatiin kasattua ajokuntoiseksi. Ei muuta kun Markku autoon ja Ngarin sairalaan. Tiibetiläinen opas Tashi ajoi hänen pyörän samaan paikkaan.

Sairaalassa röntgenien myötä tuli myös huonot uutiset - kolme kylkiluuta ja pari selkänikamaa murtunut. Markkun ajot olivat tässä. Olimme kuitenkin Kiinassa ryhmäviisumilla ja myös pyöristä oli maksettu takuusummat. Eli meidän oli poistuttavaa maasta ryhmässä ja pyörillä.

Ngarissa odottamassa uutisia Markkusta ja myös lupapapereita Xin Jiangin provinssia varten.

Päivä 26 | Ritu - Xin Jiang provinssi | 600km

Pisin päivä kilometreissä tähän mennessä. Tie kuitenkin nopeaa ja taukoja pidetiin sopivan vähän. Yhdessä poliisitarkistuksessa törmäsimme matkan ensimmäiseen "mulkkuun". Tekosyitä pidätellä meitä löytyi koko ajan lisää ja lisää. Näytti hieman siltä, että hän nauttii tilanteesta. Oppaallamme oli suora yhteys turistiviranomaisiin ja niiden pomo soitteli liikennepoliisien pomoille, jotka kasvoja säilytäkseen eivät antaneet lupia heti vaan soittelivat muille pomoille ja niin edelleen. 3 tuntia meillä meni aika hukkaan pikkutarkan virkailijan vuoksi... Hieman kismitti, mutta ei voi muuta kun niellä ylpeyden ja hymyillä. Maassa maan tavalla tai maasta pois!

Päivä 27 | Xin Jiang - Yenchen | 370km

Aamulla poistuimme virallisesti Tiibetin alueelta ja siiryimme seikkailemaan Xin Jiangin alueelle. Tämä on Uiguurien aluetta. Xin Jiang on ollut enemmän tai vähemmän Kiinan hallussa Han-dynastiasta lähtien, sillä sen kautta kulkeva silkkitie piti turvata. Se on kuitenkin ollut varsin autonominen, sillä se on kovin kaukana Kiinan pääalueista. Tuntui kuitenkin siltä, että alue oli vallattu vasta eilen - poliiseja, sotilaita ja sotakalustoa joka nurkassa. Monta tarkistuspistettä (5-6) lyhyeen matkan aikana. Jokaisessa paloi vähintään 30 minuuttia, joissakin tunti ja enemmän.

Laukut tarkistettiin pari kertaa ja yhdessä checkpointissa haluttiin nähdä kaikki valokuvat - kännyköistä, kameroista, ja goproista. Randomisti sotilaat poistivat osan kuvista, sillä ne olivat heidän mielestä epäsopivia.

Jossain vaiheessa laskeuduimme vuoristolta alas ja lämpötilat nousivat yli +30C. Täällä vaikuttaa Taklamakanin suuri aavikko ja sieltä puhaltavat tuulet ovat kuivia ja kuumia.

Päivä 28 | Yenchen - Kashgar | 250km

Tässä vaiheessa sanoimme kiitos ja näkemiin meidän kiinalaisille kavereille - Tashille, Jahille ja Tangille! Hyvin on pojat hoitaneet hommansa ja saaneet meidät Tiibetin läpi ja Himalayajen yli. Ennen kaikkea hoitivat byrokratia puolen paljolti puol… — Tässä vaiheessa sanoimme kiitos ja näkemiin meidän kiinalaisille kavereille - Tashille, Jahille ja Tangille! Hyvin on pojat hoitaneet hommansa ja saaneet meidät Tiibetin läpi ja Himalayajen yli. Ennen kaikkea hoitivat byrokratia puolen paljolti puolestamme :)

Kašgar on keidaskaupunki Xinjiangin autonomisen alueen länsiosassa. Alue kuuluu Tarimin altaaseen ja sen maaperää koostuu lössistä ja lietteestä. Kaupunki on rakennettu Pamirvuoriston juurelle alueelle, jolla Tienšanvuoret yhtyvät Kunlunvuoriin. Historiallinen silkkitie kulki Kašgarin kautta Ferganan laakson läpi kohti Eurooppaa. Kasgariin saavuimme hyvissä ajoin ja lähdimme tutkimaan historiallisen paikan tarjontaa. Huomenna pyrimme kiinasta pois ja Kirgisiaan.