Päivät 54-56 | Istanbul, Turkki - Burgas, Bulgaria - Pitesti, Romania - TransAlpina - Alba Lulia | 1100km
Päivä 54 | Istanbul, Turkki - Burgas, Bulgaria | 330km
Istanbulissa koneet kävivät kuumana jo klo 07.30. Lähdettiin aikaisin osittain välttääkseen suurkaupungin ruuhkia ja osittain senkin takia, että Bulgaria on ensimmäinen EU maa matkallamme ja mahdolliset tullimuodollisuudet olivat meille täysi mysteeri. Miten viranomaiset suhtautuvat Suomalaisin kuskeihin, joilla alla Intiasta ostetut ja Intiassa rekisteröidyt pyörät. Kaiken lisäksi rekisteröidyt Intialaisiin nimiin :)
Sunnuntai aamuna klo 07.30 ja jopa Istanbulin kokoisessa kaupungissa liikenne täysi nolla. Muutama taksi ja satunnainen kulkija. Nopeasti päästiin motarille ja 250 kilometrin matka Bulgarian rajalle taittui noin 3,5 tunnissa parin pysähdyksen taktiikalla.
Turkin raja meni hetkessä - leimat vaan passiin. Bulgarian rajalla hieman jännitti miten käy? Passi kysyttiin, sitten rekisteriote - seurasin uteliaasti tullimiehen reaktiota - "Mistä pyörät?" - hän kysyi. "Intiasta" - vastasin. "Vähänkö siistiä" - oli tullimiehen reaktio. Eikä mitään muuta - tervetuloa Bulgariaan ja EU'hun! :)
Tässä kuvassa Turkin / Bulgarian raja on jäänyt juuri taaksemme ja siirrymme seikkailemaan maahan nro 11 matkallamme!
Päivät 55 | Burgas, Bulgaria - Pitesti, Romania | 410km
Tänään olikin sitten vuorossaan ensimmäinen vakavampi tekninen ongelma Royal Enfieldin kanssa. 12000 kilometriä takana ja ei oikeastaan yhtään pyörästä johtuvaa vikaa. Aamupäivästä Henkalla katkesi kytkinvaijeri - 15 minuuttia myöhemmin se oli vaihdettu (meillä oli sopivat varaosat mukana).
Sitten tankkaustauon aikana huomattiin, että Ollin pyörä käyttäytyy oudosti - savuttaa, ylikuumenee, tehot häviää ja kone syö hirveästi öljyä. Lisättiin 1,5 litraa ja vasta sen jälkeen mittari oli alarajassa! Ajettiin joitakin kymmeniä kilometrejä eteenpäin, mutta 4 kilsaa ennen Bulgarian rajaa moottoriin tuli selvästi joku vakavampi vaurio.
Matti ja Olli purkamassa konetta selvitäksen mahdollisen ongelman...
Pari tuntia meni ainakin konetta purtaessa, mutta mitään poikkeavaa ei oikein löytynyt. Vaihdettiin varmuuden vuoksi pensapumppu. Ei auttanut. Kasattiin pyörä ja jatkettiin matkaa päämäärää kohti - ehkä Pitestissa joku mekaanikko voi auttaa?
Kaikki osallistuivat korjaamisen parhaansa mukaan ;)
Bulgarian / Romanian raja oli matkamme nopein. Ennen siltaa on tarkistuspiste, jossa katsotaan vingette (tietullimaksu) Moottoripyörien ei tarvitse niitä maksaa Bulgariassa eikä Romaniassa, joten poliisi vilkutti meidät jonon ohi ja sillan yli. Joen toisella puolella olimmekin jo Romaniassa :)
70 kilometriä Pitestistä Ollin kone sammui eikä enää lähtenyt käyntiin. Soitimme hinaajaan ja totesimme, että paremmat mahdollisuudet on löytää pätevä mekaanikko Bukarestista - joten Olli hinaajan kyydissä sinne ja loput jatketaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Jos Ollin kone saadaan korjattua nopeasti, niin hän saisi meidät vielä kiinni muutaman päivän sisällä. (Päivitys: Ollin Royal on vieläkin Bukarestissa korjattavana ja hän ajaa sen Suomeen heinäkuun puolessavälissä)
Pitestissä hotellin johtaja tuli kummastelemaan meidän pyöriä ja tarjosi kypäräkaljat suoraan parkkipaikalla - taita olla motoristi itsekin :)
Päivä 56 | Pitesti - TransAlpina (DN67C) - Alba Lulia | 280km
TransAlpinan järvimaisemat...
Karpaattien yli menee montakin motoristiystävällistä tietä, mutta yksi on kyllä ylitse muiden - TransAlpina! Nämä on tietysti makuasioita, mutta ehkä jopa hauskempi kun Transfagarasan?
TransAlpina yhdistää Novacin ja Sebesin käyden välillä yli 2 kilometrin korkeuksissa. Tien kunto on erinomainen (välillä ihan uutta asfalttia) ja maisemien puolesta ei voi valittaa. Täällä usein sataa ja on hyvinkin sumuista, mutta meille kävi tuuri ja pääsimme nauttimaan kuivasta mutkatiestä täysin rinnoin. Royalin kaikki 24,5 hevosvoimaa tuli kyllä testattua :)
Mitä tekee motoristi kuumana ajopäivänä jos näkee vesiputouksen? Vastauksen löydät yllä olevasta kuvasta :)
