Aamu Westportissa alkaa kunnon terassi-aamupalalla, jonka jälkeen suuntaamme kohti Cape Fouldwindia, paikallista hyljeyhdyskuntaa tervehtimään. Ihastelemme luonnollisestikin kauniita rantamaisemia ja toteamme myös, että hylkeillä on kaikki hyvin. Meressä on edelleen tilaa hylkeiden uida ja temmeltää vapaasti. Tosin nämä yksilöt käyttävät optionsa lämpimillä rantakivillä makailemiseen, mitäpä sitä turhia ponnistelemaan..

Tämän havainnon saattelemana jatkamme matkaa kohti Fox Reisjärveä, kuten Timo tämän päivän kohdettamme Fox Glacieria kutsui meidän kaikkien mielestämme ja iloksemme.
“Mitä sinä Timo oikein sanoitkaan?” - ja iloinen naurun remähdys päälle.

Matkamme jatkuu kohti etelää ja kohti maapallon Etelänapaa ja samalla Uuden Seelannin Lappia. Eilisen päivän Alppiharjoittelu vaihtui tänään Tasmanian meren rantaviivaan ja meren aaltojen ihasteluun tyrskyjen lyödessä rantaan ns. kaasukahvan puolelta. Kylläpä meri on kaunis, todetaan ja matka jatkuu upeita merimaisemia ihastellessa.

Vielä muutama huikea nousu, lasku, mutka ja mäki ja pian olemme päivän ensimmäisessä bongauskohteessa, Pannukakkukallioilla. Joka seitsemäs aalto jysähtää hieman tukevammin rantakallioon, todettiin muun ihastelun yhteydessä. Papillonista tuttu havainto..

Jatkamme edelleen kohti Etelä Saarten Alppeja ja pikkuhiljaa hylkäämme rannikon ja samalla ajamisen rytmilaji muuttuu jälleen. Nyt alkaa jo näkyä lumihuippusia vuoria joiden lomassa tai joiden yli tiet kiemurtelevat varsin huokuttelevasti. Tuohon houkutukseen oli kyllä helppo antautua…

Lounas Greymothin “Pursiseuralla”, “menu josta ei oikein tiennyt mitä on tilannut, mutta ympäristö oli sitäkin hienostuneempi” Vielä yksi tauko hauskan viskipainotteisen kyläkapakan kaffetta hörpiskellen, kuinkas muutenkaan ja sitten yhdellä heitolla loppukiemurtelut kohteeseemme Fox Glacieriin. Saavuimme perille hyvissä ajoin ja aikaa jäi myös terrassiluokan tapaamiselle ennen Big Footin kohtaamista, joka taltutettiin suupala kerrallaan. Kyse on siis illallisravintolasta jossa Trainee -nimiset työntekijät olivat valloittaneet ravintolan ja varmasti myös muutkin kulmakunnan palvelupisteet. Yleisin vastaus lähes mihin tahansa esitettyyn kysymykseen oli “sorry sir, need to check first” ja leveä hymy kaupan päälle.

Yksi uroshyljeyhdyskunta tuntui viihtyvän varsin hyvin myös näköalatasanteella.

Itse Big Foot kutsui meidät illalliselle, kutsun välitti tämän serkkupoika O-P.

Päivä 8 | Westport - Frans Josef - Fox Glacier | 300 km.