Päivät 8-9 | Pyreneet | Porto - Manteigas - Merida, Espanja
Päivä 8 | Porto - Douronlaakso - Manteigas | 230km
Kilometreissä päivä ei ole ehkä pitkä, mutta kaikki tämä korvataan mutkien määrällä! :)
Douron laaksosta napattu kuva. Jos oikein siristää, niin löydät yhden hymyilevän motoristin kuvasta!
Duoro- joki, joka saa alkunsa Espanjan Soriasta ja laskee Portugalissa Porton ja Vila Nova de Gaian kohdalla Atlantin valtamereen. Sen pituus on 895 kilometriä.
Porton vapaapäivän aikana saderintama jatkoi matkansa ja uusi ajopäivä alkoi hienoissa tunnelmissa. Suurkaupungin jälkeen Douron-laakso mutkittelevine vuoristoteineen, pienine kylineen ja viiniviljelmineen oli juuri se, mitä kaivattiin. Viiniköynnösten horisonttiin jatkuvat rivistöt, jyrkkiin rinteisiin vuosisatojen saatossa pengerretyt terassit, alhaalla voimakas uoma, joka virtaa kohti Atlanttia. Milloin tie mutkitteli kapeana kylien läpi, jossain kohosi kirkko, rakennukset tuntuivat kuin kasvavan tielle, vastaantulijoita ei ollut paljon.
Douron jokilaakson karuilla rinteillä on melkein 2000 vuotta kasvatettu viiniköynnöksiä olosuhteissa, jotka ovat liki vihamieliset. Kesäisin lämpötilat saattavat nousta +40 C asteeseen, mutta talvella kirpakka pakkanen on tavanomainen. Kesäkuukausina ei sada lainkaan, mutta syksyisin ja keväisin voi taivaalta ryöppyävä vesi huuhtoa pengerryksiä jokeen. Silti sanoisin, että motoristin näkökulmasta syys- ja lokakuu ovat parhaita aikoja liikkua täällä päin.
Aluetta on melko vaikeaa hahmottaa, jos ei ole käynyt täällä ennen, mutta parhaita teitä maisemiltaan ovat ehdottomasti tiet N108 ja N222. Muitakin mielettömiä pätkiä toki löytyy, mutta nämä ovat “must” listalla! ;)
Puolivahingossa pysähdyttiin kahville Lamegon kaupunkiin ja sen keskustasta löytyi vaikuttava rakennelma - “portit taivaaseen” - ylhäällä on Pyhän Marian katedraali joka rakennettu 1750-luvulla
Portviini valmistetaan Douron alueen paikallisrypälelajikkeista. Näitä ovat muun muassa Touriga Nacional, Touriga Francesa, Tinta Barroca ja Tinta Cão. Näitä rypäleitä käytetään harvoin muun kuin portviinin valmistukseen, mutta nyttemmin myös näistä valmistettuja perinteisiä punaviinejä on tullut saataville.
Päivän parhaat mutkat alkoivat kuitenkin vasta “Serra De Estrela”- kansallispuistossa! Tie N-232 menee kyllä nätisti vuorten yli ja Manteigasiin - hieno pätkä kyseessä. Suosittelisin kuitenkin eksymään Estrelassa pienimmille syheröille jos vaan aika sallii.
Manteigasin kapeat kujat
Hotellimme Berne, Manteigasissa - ihan hyvä peruspaikka, mutta erityismaininnan kyllä ansaitsee hotellin oma ravintola joka loihtii yllättäen yhden parhaimmista illallisista matkamme aikana!
Lihavartaat, pihvit, pastat, salaatit olivat makunystyröitä kutkuttavia ja seura taas kerran mitä erinomaisin! :)
Manteigas, Portugali - Merida, Espanja | 300km
Tänään jatkoimme mihin jäätiin - Serra de Estrelan mahtavien maisemien ja teiden tutkimista. Sen verran tiukkaa syheröä aamupäivästä edessä, että voi laskea aamuvoimisteluksi :)
Annan kuvien puhua puolestani:
Aamuyllätykseksi saimme ajella varovasti, sillä melkein 3 kilometrin korkeudessa lämpötilat laskivat äkillisesti lähelle nollaa ja tie oli ehkä jopa hieman jäässä? Joka tapauksessa lukemat palasivat takaisin perus +20C lukemiin heti kun laskettiin hieman alas vuorilta…
Vaikka Espanjan ja Portugalin välillä ei ole varsinaista raja-valvontaa, niin silti teitä rajan yli ei ole kovin paljon ja jouduimme hetkeksi ajamaan isompia pääteitä päästäkseen Espanjaan. Ehkä hauskin reitti Manteigasista Meridaan on tie 246 joka muuttuu tieksi N-521 Espanjassa. Se vie kansallispuiston läpi ja heti rajan jälkeen voi hypätä takaisin pienimmille kakkosteille.
60 tuhannen asukkaan Merida ei ole ehkä perusturistille kovin tuttu, sillä lähellä ei ole rannikkoa ja vain 200 kilometrin päässä on matkailijoiden suosikki - Sevilla. Meridasta jäi kuitenkin erittäin positiivinen kuva ja sen vanhanaikaiset kapeat kujat suorastaan kutsuivat kävelylle. Kaupunki on perustettu vuonna 25 ennen ajanlaskumme alkua, jolloin sen nimenä oli Emérita Augusta. Mérida oli aikoinaan Rooman maakunnan Lusitanian pääkaupunki, ja se oli yksi valtakunnan kukoistavimmista kaupungeista.