Päivät 7 - 11 | Kuuba | Trinidad - Cayo Santa Maria - Varadero - Havanna
Päivä 7 | Trinidad - Santa Clara - Cayo Santa Maria | 220km
Ajopäivä vei meidät taas kukkuloiden yli kohti Che Guevaran mausoleumia Santa Claran kaupungissa. Siitä matka jatkui rannikolle ja yli 50 kilometriä pitkää pengertietä Cayo Santa Marian rantaparatiisiin.
Valokuva Che Guevarasta otettiin Kuuban pääkaupungissa Havannassa pidetyssä Le Coubren onnettomuuden uhrien muistotilaisuudessa maaliskuussa 1960. Kuvan ottaja Alberto Korda antoi teokselleen nimen Guerrillero Heroico (sankarillinen sissitaistelija)
Kuva julkaistiin vasta seitsemän vuotta myöhemmin, minkä myötä kuvaa on pidetty yhtenä 1900-luvun symboleista. Yhdysvaltalainen Maryland-instituutti on sanonut sitä maailman kuuluisimmaksi valokuvaksi.
Tunnetuimmassa versiossa kuvaa on käsitelty siten, että siitä on rajattu pois oikealta palmu ja vasemmalta toisen miehen profiili ja kuvaa on kierretty hiukan oikealle. Kuvan käsittelyllä Korda antoi muotokuvalle "ajattoman muodon josta on poistettu kaikki ajan ja paikan elementit."
Kuvan kuuluisin versio on pelkistetty, kaksivärinen (yleensä musta ja punainen) ja helppo liittää painotuotteisiin sekä piirroksiin.
Alberto Cordan nappaama alkuperäinen rajaamaton kuva 1960
Kuvaa ei aluksi julkaistu missään yli seitsemään vuoteen. Eräänä päivänä vuonna 1967 Korda sai vieraan, joka kysyi mahdollisuutta saada Chestä hyvä kuva mukaansa. Korda antoi miehelle parhaan otoksensa, jota hän oli kaikki nämä vuodet pitänyt seinällään, mutta piti itse negatiivit. Tämä ystävä osoittautui myöhemmin italialaiseksi kustantajaksi Giangiacomo Feltrinelliksi, joka oli saanut kuulla Guevaran vangitsemisesta ja mahdollisesta teloituksesta Boliviassa. Hän kiirehti julkaisemaan kuvan, ennen kun maailmalle kiiri tieto vallankumouksellisen sissijohtajan kuolemasta.
Hänen on arveltu myyneen ainakin kaksi miljoonaa Chen kuvalla varustettua julistetta, josta Korda ei saanut penniäkään. Kuvaaja ei ole saanut kuuluisimmasta kuvastaan myöhemminkään korvausta, koska Kuuba ei ollut allekirjoittanut Bernin sopimusta. Aatteen ystävänä Alberto Korda ei oikeastaan koskaan puuttunut kuvan levittämiseen, poikkeuksena tapaus, jossa kuvaa käytettiin vodkamainoksessa, jolloin Korda halusi puuttua asiaan. Hänen mielestä Che Guevara ei olisi hyväksynyt itseään alkoholifirman kasvoina.
Suuren kysynnän ja pienen tarjonnan vuoksi Kuuba on yksi maailman harvoja maita, jossa autojen arvo nousee niiden ikääntyessä!
Neuvostoliiton hajoamisen ja Yhdysvaltain harjoittaman kauppasaarron vuoksi Kuuban automarkkinat ovat erittäin oudot. Katukuvaa hallitsevat edelleenkin 50-60-luvun jenkkiraudat ja 80-90-luvun Mosset ja Ladat. Autokannan uudistumista hidastaa erittäin tiukka maahantuontipolitiikka ja tähtitieteelliset hinnat.
Esimerkiksi uudehkon Ladan hinta Kuubassa on melkein 20000€! Miten paikallisilla on varaa autoihin 40 dollarin kuukausipalkalla? Vinkkinä vastaukseen - liikenne on erittäin rauhallinen, jopa 2 miljoonan asukkaan Havannassa ;) Keskivertokuubalaisen sadan vuoden säästötkään eivät riittäisi auton ostamiseen. Käytännössä modernit autot ovat turistibisneksessä mukana olevien ja ulkomaalaisia sukulaisia omaavien yksinoikeus.
Kuuban yksinvaltias Fidel Castro asetti ulkomaisille autoille tuontikiellon valtaan noustuaan heti 1960-luvun alussa. Yhdysvallat puolestaan asetti Kuuban kauppasaartoon. Rautaesiripun läpi Kuubaan virtasi käytännössä vain neuvostovalmisteisia autoja. Kansa on pitänyt vuosikymmenten ajan vanhan kaluston liikenteessä ja seurauksena Kuubaan on syntynyt ainutlaatuinen katukuva, jossa vierekkäisillä kaistoilla voi nähdä niin hevosen, jenkkiraudan kuin aidon Ladankin.
Autokanta koostuu Jenkki-klassikkojen lisäksi neuvostoliittolaisista, kiinalaisista ja korealaisista autoista, joiden valmistajiin Kuuballa on ilmeisen hyvät suhteet…
Kuuba on kuin elävä automuseo, jonka ainutlaatuinen autokanta on yksi matkailijoita vuodesta toiseen kiehtova asia. Ikoniset postikorteista ja mainoskuvista tutut amerikanraudat eivät kuitenkaan tule olemaan maassa ikuisesti. Kannattaa käydä paikan päällä lähivuosina!
Turistibisneksestä onkin tullut kuubalaisille valtava voimavara, sillä taksikuskit tienaavat helposti päivässä sen, minkä normikuubalainen tienaa kuukaudessa. Esimerkiksi “hyvätuloiset” lääkärit tienaavat maassa noin 70€ kuukaudessa, maan keskiansion ollessa noin 30€ kuussa.
Kuvassa melko alkuperäinen V8 moottori. Kuubalaiset pitävät autoistaan erittäin hyvää huolta – pitäähän niiden kestää isältä pojalle.
Alkuperäisessä kunnossa olevia klassikkoautoja on käytössä pääosin turistien suosimilla alueilla Havannassa. Ne ovat takseja, joilla turisteja kyyditetään esimerkiksi Havannan 8 kilometrin pituista rantabulevardia pitkin.
Che Guevaran monumentti ja mausoleumi sijaitsevat lähellä Santa Claran keskustaa. Monumentin mittakaavasta kertoo jo jotain, että pelkästään huipulla oleva Chen patsas on seitsemän metriä korkea. Patsaan jalustassa lukee “Hasta La Victoria Siempre” eli “Voittoon saakka, aina!”
Mausoleumiin on haudattu itse Che Guevara ja 29 hänen aseveljeään, jotka saivat surmansa Boliviassa vuonna 1967. Guevaran ruumis löydettiin kuitenkin vasta 1997 syvästä joukkohaudasta Boliviassa, vanhan lentokentän alta.
Paikallisoppaanamme toimiva Ernesto Guevara jr. (s.1965) on siis Che Guevaran nuorin poika ja oli vasta 2 vuotias kun hänen isänsä ammuttiin Boliviassa. Isänsä tavoin kaveri pitää sikareista ja rakastaa moottoripyöriä! Tietääkseni mitään vallankumoushaaveita hänellä ei kuitenkaan ole ;)
Viina ja sikarihyllyt notkuvat…
Ruokahyllyt eivät niinkään…
Kuubassa ruoka on aidosti kortilla. Kuubalaisperheet saavat ostaa elintarvikkeita ruokakortillaan jokaiselle erikseen määrätyistä valtion kaupoista. Kortilla he saavat peruselintarvikkeita halvalla, muun muassa kuusi munaa per ihminen 15 päivän välein, riisiä, papuja, vähän kalaa ja kanaa. Esimerkiksi kaksi ja puoli kiloa riisiä maksaa heille 25 kansan pesoa, joka on noin 1 cuc eli turistin peso. Yhdellä cucilla turisti voi ostaa ravintolasta vaikka kupillisen espressoa.
Valtion kaupassa on pysähtynyt 70 vuotta sitten. On kuin astuisi vanhaan sosialistielokuvaan. Kärpäset surraavat, ihmiset jonottavat tyhjiltä vaikuttaville tiskeille. Yhdellä tiskillä myydään yhtä juustolajiketta ja possunlihaa, toisella leipää. Siinä valinnanvaraa kerrakseen.
Joka paikassa ohikulkijat kerääntyvät ihmettelemään jenkkikoptereita…
El Pedraplen, eli tie manner Kuubasta Cayo Santa Mariaan on 57,3 kilometriä pitkä keinotekoisesti rakennettu pätkä Atlantin Valtameren poikki. Tie valmistui vuonna 1999. Vuonna 2001 Santa Mariassa avattiin ensimmäinen hotelli ja nyt niitä taitaa olla 17. Mitään muuta saarilla ei oikein ole, mutta valkoiset hiekkarannat ja palmupuut ovat silti matkailijoiden suosiossa. Motoristin näkökulmasta tie on ihan mielenkiintoinen - välillä tuntuu kun ajaisit suoraan veden päällä!
Cayo Santa Mariassa pääsimme nauttimaan perinteisestä all-inclusive hotellista, jossa ranneketta näyttämällä sai baarista keskivertokoktaileja ja buffasta loputtomasti ruokaa. Jos kaipaa aivotonta lomaa “paratiisimaisemissa”, niin tämä on oikea paikka, jossa ei tarvitse olla lähelläkään paikallista kulttuuria ;)
Päivät 8-11 | Cayo Santa Maria - Varadero - Havanna | 500km
Yön aikana Santa Marian ylitse jyräsi matkamme ensimmäinen saderintama. Aamulla pahimmat pilvet jatkoivat jo matkansa, mutta teräksenharmaa taivas seurasi meitä koko päivän ajan. Tästä pätkästä ei mitään kovin hyviä kuvia tullut, vaikka pääsimme kun pääsimmekin Varaderoon saakka täysin kuivina.
Matka jatkuu!
Varaderoon matkustetaan ennen kaikkea rantalomalle: kaupungin 20 kilometriä pitkä hiekkaranta on loman keskus halusit sitten loikoilla kuumalla hiekalla tai heittäytyä Atlantin aaltoihin. Kapea ja pitkä Varaderon niemimaa on Kuuban suosituin rantaparatiisi – tänne suuntautuvat suomalaisetkin valmismatkat. Paikallista tunnelmaa on sen sijaan vähemmän – suurin osa majoituksesta on all inclusive -hotelleja.
Matanzaksen silta on Kuuban korkein (110m) ja sitä pidetään Kuubalaisen insinööritaidon huipentumana. Se valmistui 1959, juuri ennen vallankumousta ja jakaa Havannan ja Matanzan provinssit. Havannan puolella on mainio pysähdyspaikka josta huikeat näköalat.
Taitaa olla yksi ja ainoa kuva jossa koko 2020 vuoden porukka - vasemmalta oikealle - Mekaanikkomme Camilo, Lasse, Kai, Jude, Mathias, Tane, valtion politrukki Alex, Mauri, Risto, Rolle, Jan-Martin, Härkä, Markku, huoltoauton kuski Frank, itse Ernesto Guevara ja linssin takana allekirjoittanut - Dani
Paikallinen bändi esittää ehkä maan soitetuinta biisiä - Hasta Siempre. Alle olevasta videosta voi kuunnella kyseistä biisiä englanninkielisen käännöksen kera…
Viimeiset kilometrit Maleconia pitkin ennen pyörien palautusta.
Pyörät on palautettu, mutta Finnairin suora lento lähtee vasta myöhään illalla, joten vuokrasimme kunnon, vanhat jenkkiraudat allemme ja lähdetiin kiertämään Havannan nähtävyyksiä!
Ernest Hemingwayn koti Havannan lähellä. Nykyään toimii museona.
Ernest Hemingwayn lempibaari, kun mieltä teki Daiqiria. El Floriditassa on aina hyvä meininki - paljon ihmisiä, musiikki soi. Daiqirit maksavat noin 6€ kappale ja olen maistanut parempiakin. Mutta käymisen arvoinen atmosfäärin vuoksi.
Pitkä ja maukas lounas perheomisteisessa kalaravintolassa Havannan lähellä. Santy Pescador on paikan nimi. Suosittelen.
Onko järkeä lähteä moottoripyöräilemään Kuubaan?
Jos odotat, että kaikki toimii aina sata prosenttisesti - ei. Jos haluat kurvailla mutkasta toiseen virheetöntä asfalttia pitkin - nope. Jos haluat ajaa yli 1000 kilometriä päivässä - ei missään nimessä.
Mutta jos tahdot tutustua uniikkiin maahan mahdollisimman vuorovaikutteisella tavalla, niin ei muuta kun matkalle mukaan! Suurin osa matkamotoristeistä muutenkin tietää, että moottoripyörä ei ole vaan tapa päästä pisteestä A pisteeseen B. Tarkoitus on ennen kaikkea nauttia siitä mitä tapahtuu lähtöpisteen ja päämäärän välissä ;)
Kuubassa moottoripyörä on tavallaan matkan selkäranka jonka ympärille kokemukset rakentuvat. Pääset paikkoihin johon bussi ei sinua suostu viemään ja tapaat ihmisiä, jotka olisivat vain vilahtaneet taksin ikkunassa. Haistat, maistat ja tunnet sen mikä tekee saaresta erikoisen!
Kiitos, Gracias ja kumarrus.