Päivä 4 | Kiuruvesi-Äänekoski | 290 km
Jo aamuyöstä alkoi vesisade ja tämän neljännen ajopäivän aamusta alkaen oli selvää, että vettä sataisi koko päivän ajan, kyse olisi vain siitä että sataako vähän, paljon vai erittäin paljon. No, emme antaneet asian meitä lannistaa vaan tankkasimme kunnolla aamupalalla ja sitten matkaan. Sateesta huolimatta olimme päättäneet ajaa koko reitin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti
Ensin konkurssissa olevan Runnin Kylpylä ohitse Kiurojen varteen jossa sijaitsee Pankakosken puusulku. Erikoinen näky, jossa ryhmäkuva vesisateessa.
Seuraavaksi sorateille ja niitä olikin sitten joka lähtöön. Pientä, suurta, savea, sepeliä ja ns. kuulalaakeri soraa. Paikoitellen tien pinta oli hyvinkin liukas. Etenimme reipasta tahtia Rillankivelle jossa sijaitsee kolmen maakunnan ja kunnan rajakivi. Suurella todennäköisyydellä tässä on sijainnut jo vuonna 1323 Pähkinänsaaren rauhan aikainen rajakivi. Täällä oli opastekylttikin: Laatokka 350 km ja Pohjanlahti 150 km.
Tämän jälkeen tarkoituksemme oli ajaa läheiselle Saukonlähteelle, mutta käännyimmekin yhden tienhaaran aikaisemmin ja päädyimmekin läheisen lammen rantaan. No, saukkoja ei nähtyä, mutta metsätietä tuli ajettua mennen tullen. Tie jatku pääosin sorana ja mukavaa kyytiä laskettelimme Keiteleen Lossisaaren jossa mopot tankattiin ja samalla nautittiin lounasta.
Meillä on käytössä ajon aikana ns. norjalainen systeemi, jossa vetäjän ja peräpään valvojan välissä olevat vaihtavat paikkaa aina kun vetäjä näyttää risteyksen johon toisena ajavan tulee pysähtyä. Letkan mentyä ohitse hän ottaa paikkansa peräpään valvojan edestä. Hyvin toimii ja dynaamisen nopeaa…
Keiteleeltä Sinistä tietä (kt 77) Kärnän Sähkövoima museolle. Museo oli suljettu jo elokuun alussa, joten ihastelimme paikkaa ulkoa käsin. Voimala on erittäin hienolla paikalla. Käykääpä joskus katsomassa.
Tästä sitten oikealle kohden Pasalaa (ei sitä joka sijaitsee Raisiossa…) ja siellähän sijaitsee tosi hieno mäkinen ja ”monttuinen” ajopätkä. Tätä oli hieno päästellä. Tovin kuluttua hivenen Oulun suuntaan ja sitten tiukka vasen Keitelepohjan tielle.
keihärinkoskella lyhyt tauko ja sitten Luotolansaaren lintutornille. Tornista on hienot näkymät mm. läheiselle Paanalan selälle. Ylhäätä tuli myöskin mopot kuvattua. Tänne johtaa vajaan kilometrin pituinen mukava pienehkö ”enska tie”.
Vesisade sen kuin yltyi, mutta siitäkin huolimatta Huopanankoskella lyhyt tauko. Valokuvaaminen oli tosi haasteellista tässä vesisateessa. Vuorilahti, Kotalampi (6510), Häkkilä ja sen jälkeen lähestyminen majapaikkaan Suojoen rantaan. Viimeiset legit olivat kohtuullisen hitaita, mutta hyvin koko ryhmä jaksoi painaa loppuun asti. Perille päästyämme laitoimme kaikki päällä olleet vaatteemme kuivumaan.
Majapaikkanamme tällä kertaa toimii Kartanokievari. Hienot huoneet ja erikoinen pyöreä saunahuone. Jälleen kerran mahtava illalllinen. Tätä menoa näissä reissuissa lihoo ja lihoo.
-Harri.mopomies-