Päivä 1-2 | Helsinki - Tbilisi
“Georgia, Georgia
The whole day through (the whole day through)
Just an old sweet song
Keeps Georgia on my mind (Georgia on my mind)”
Näin kuuluvat Ray Charlesin kappaleen sanat, joilla hän viittasi toki Georgian osavaltioon USA:ssa, eikä pieneen vuoristoiseen valtioon Euroopan ja Aasian välissä. Laulujen tulkitseminen on kuitenkin usein kuulijan vastuulla ja ainakin oma mielikuvitus siirtyy aina Kaukasuksen puolelle.
Georgia on ollut mielessäni jo kolmisen vuotta, aina siitä lähtien kun ajettiin sen läpi matkalla Intiasta Suomeen Royal Enfieldeilla 2018. Silloin maa suorastaan räjäytti potin Aasiasta väsyneen motoristin näkökulmasta - huikeat, käärmemäisesti luikertelevat vuoristoserpentiinit, villit hevoset, makunystyröitä kutkuttavaa ruokaa, herkullinen viini ja ilmiömäisen ystävällinen kansa. “Tänne on pakko palata!” - mietin jo silloin.
Yli kaksi vuotta vierähti nopeasti muissa puuhissa, kunnes viime kesänä törmäsin Ville Haapasaloon, väsäilemässä georgialaisia kaloripommeja “Hatsapureja” Puumalan sataman tuntumassa. Villen kanssa hetken juteltiin niitä näitä venäjäksi, mutta vasta kun mainitsin Georgian kaveri heräsi eloon. Se on näköään hänen lempi puheenaihe. Sen verran tarttuva oli Villen rakkaus maata kohtaan, että mietin sitä koko kotimatkan ajan. Kotona kaivoin heti vanhan paperikartan esiin ja kävin töihin. Siitä tämä sitten lähti!
“Hatsapuri” -reissu alkaa Tbilisistä 06.05. ja päättyy 16.05.2021 samaan paikaan. Tervetuloa nojatuolimatkalle mukaan!
Konepyöräterveisin,
Alustava reittisuunnitelma vie meidät noin 1800-2000 kilometriä Georgian ympäri. Tbilisista pohjoiseen vuoristoon aina Venäjän rajalle saakka Kazbegissa. Siitä vanhaa sotilastietä pitkin Goriin, joka tunnetaan Josif Stalinin synnyinpaikkana. Eteenpäin inhimilliseen Oniin ja Mustanmeren rannikolle Ozurgetiin. Aalokko kytkinkahvanpuolella jatkamme luonnonpuistojen ympäröimään Svanetiin. Kutaisin kautta takaisin Tbilisiin.
Keli näyttää hyvältä matkan varrella :) Vantaalle luvattu lyhyttä lumisadetta samaan aikaan…
Laatikon pohjalta löytyi melkein 100 Georgian Laria viime reissulta ja lupasin näillä tarjota ryhmälle ensimmäiset kypäräkaljat ;) (1€ = Noin 4,1 Laria)
Päivä 1 | Helsinki - Tbilisi | 05.05.2021
Normaaliin aikaan Tbilisiin pääsee kätevästi monellakin lentoyhtiöllä ja on mietitty jopa suoraa lentoa Turku - Kutaisi Wizz Airin toimesta, mutta korona toki rokotti lentoyhtiöitä reilulla kädellä. Ylivoimaisesti paras vaihtoehto tällä hetkellä on lentää Istanbulin kautta Tbilisiin Turkish Airlinesilla. Edestakaiset liput noin 290€ ja lentoyhtiön laatu erinomainen.
Georgiaan pääsee millä tahansa kahden annoksen rokotustodistuksella (itselläni Sputnik V todistus, joka hyväksyttiin mukisematta) tai 72 tuntia ennen maahan saapumista saatu negatiivinen PCR testi. Viisumeita ei suomalaisilta vaadita. Todellisuus oli sitä mitä Georgian ulkoministeriön sivuilla luvattiin ja koko ryhmä pääsi ongelmitta maahan.
Vastassa oli meidän paikallinen kumppanimme, joka vei porukan isolla Sprinterilla suoraan Tbilisin vanhan keskustan hotelliin. Majapaikka oli toki jyrkän mäen huipulla ja sen verran kapeilla kujilla, että kuskimme taidot eivät riittäneet ihan oven eteen meidät tiputtaa, mutta tarpeeksi lähelle pääsimme silti :)
Öinen Tbilisi Amante Narikala huoneen parvekkelta katsottuna…
Päivä 2 | Tbilisi | 06.05.2021
Onneksi saavuimme Tbilisiin päivää ennen varsinaista mp-matkan alkua, sillä pääkaupunki on ehdottomasti muutaman päivän tutkiskelun arvoinen. Se on laajalle levinnyt vauhdikas metropoli, jossa asuu yli neljännes koko maan noin 4 miljoonasta asukkaista.
Joissakin kaupunginosissa neuvostoaikainen kaikuu on vieläkin käsinkosketeltavissa, mutta aurinkoisen sään ansiosta jopa tällainen rappioromantiikka on puoleensavetävä. Tbilisistä löydät katumarkkinoita täynnä kiehtovaa neuvostoajan roinaa, idyllisen vanhan kaupungin pienine sivukujineen sekä aimo annoksen mielenkiintoista arkkitehtuuria.
Kapeat kujat ovat täynnä katutaidetta, viinikellareita ja pieniä putiikkeja. Osa taloista on hylättyjä ikkunattomia runkoja ja kulman takana on pystytetty pelkästään lasista tehty uudenkarhea pilvenpiirtäjä.
Dronilla otettu kuva Tbilisin keskustasta ja Kura-joesta…
Georgiassa ollessaan on hyvin vaikeaa sanoa oletko Aasiassa vai Euroopassa - itse sanoisin että olet kerralla molemmissa, sillä maa sijaitsee maantieteellisesti, poliittisesti, historiallisesti ja kulttuurisesti juuri näiden kahden mantereen leikkauskohdassa ja on saanut vaikutteita kautta aikojen sieltä sun täältä.
Naapuriensa armenialaisten ohella georgialaiset kuuluvat maailman vanhimpiin kristinuskoon kääntyneisiin kansoihin, kun ympärillä levittäytyvät Kaukasuksen islamilaiset alueet: Turkki, Azerbaidzhan sekä Venäjään kuuluvat Tšetšenia, Dagestan ja Ingušia.
Georgialaiset kääntyivät kristinuskoon jo 300-luvulla, mikä näkyy maan lukemattomina tunnelmallisina kirkkoina ja luostareina. Uskonnolliset rakennukset ovat kansallisaarteiden asemassa, ja niissä vierailevalta matkailijaltakin odotetaan kunnoittavaa käytöstä.
Kirkoissa ja luostareissa vieraillessa miehillä pitää olla pitkät housut jalassa, eikä lakkia sovi pitää päässä. Naisilla pitää puolestaan olla pitkä hame ja huivi hiusten suojana.
Vanhan kaupungin läpi virtaa pieni joki joka alkaa vuoristosta ja kävelemällä rikkikylpylöiden ohi rotkon pohjaa pitkin pääsee ihailemaan Leghvtakhevi vesiputousta!
Kyltti yhden ravintolan edessä - “Voit touda mukaan tyttöystävän, rakastajattaren tai vaimon. Jos tuot kaikki kerralla, niin viinit ovat meidän piikkiin!”
Eräs katutaiteilija on ottanut työkseen…
…maalauttaa kaikki kaupungin sähköboksit!
Kartlis Deda tai “Mother Georgia”, eli Georgian äiti on Tbilisiä “vartioiva” noin 20 metriä korkea alumiininen patsas. Vasemmassa kädessä sillä on viinimalja, joka tarkoitettu ystäville ja oikeassa miekka, joka tarkoitettu vihollisille - Tämä symboloi mainiosti Georgialaisten luonnetta.
Kuuman kävelykierroksen jälkeen oli kivaa nauttia kylmät olueet hotellin kattoterassilla - huomenna haetaan pyörät ja lähdetään matkaan!