Päivä 3 | Tbilisi - Kazbegi | Noin 230 km
Tätä hetkeä ollaan odotettu todella kauan ja vihdoinkin se on käsillä - pyörien hakuun ja Georgian mp-matka alkaa toden teolla!
08:30 hotellin pihaan päräytti sama Sprintteri joka haki meidät eilen lentokentältä ja pitkälti valmiiksi ajovehkeissä koko ryhmä ahtautui sisään. 20 minuuttia myöhemmin olimme intoa täynnä vuokraamon edessä kaupungin laidalla. Siinäpä ne uudenkarheat kaunokaiset odottivat hienossa rivissä - 4 x African Twin ja 6 x Suzuki V-Strom 650XT (Adventrue mallit). Suurin osa pyöristä vuodelta 2018, mutta muutama 2020 mallia. Vuokraamon kaverit uusivat melkein koko laivaston juuri ennen kun koronarajoitukset pamahtivat täysillä päälle ja matkailubusiness tyrehtyi hetkessä. Olemme heidän ensimmäiset asiakkaat kokonaiseen vuoteen!
Paperihommat oli pitkälti hoidettu etukäteen lähettämällä kaikki passitiedot ja ajokortit sähköpostitse, joten byrokratiat hoidettiin pois alta sarjatulella allekirjoituksia laittamalla. 300€ piti jättää käteisellä pyörän deposittia varten jos jotain sattuu. Näitä saa toki takaisin jos ajelee varovasti ;)
Ajointo pitkän talven jälkeen sen verran kova, että pidemmittä puhetta satulaan ja menoksi! Alkumatkasta pientä kaupunkiruuhkaa, mutta ryhmä pysyi kasassa hyvin heti kättelyssä. Puolisen tuntia myöhemmin käännyimme Tianetin tielle ja muu liikenne hävisi kun taikasauvan heilahduksella…
Tbilisi - Tianeti tie vie Tbilisin kansallispuiston läpi käärmemäisesti mutkittelevia baanoja pitkin pohjoiseen. Mystisyyttä lisää tien molemmin puolin ylhäältä yhteen kasvanneet puun oksat. Vaikka keli oli lähtö-aamuna loistavan täydellinen (+20C ja sininen taivas), niin huomattiin, että edellisenä yönä satoi rutkasti vettä ja ihan kaikki mutkat eivät vielä kerenneet kuivua juuri oksien heittämien varjojen vuoksi.
Mutta tämä oli erittäin mukava pätkä totutella pyöriin ja paikalliseen tiestöön!
Ananuri on linnoitus Aragvi-joen varrella Dušetin piirikunnassa. Se sijaitsee 66 kilometriä Tbilisistä pohjoiseen Georgian sotilastien varrella Žinvalin tekojärven äärellä.
Linnoitus on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ja kuului Aragvin herttuoille, jotka hallitsivat aluetta jo 1200-luvulla. Linnoituksen luona on käyty useita taisteluita: vuonna 1739 Ksanin herttua Šamše sytytti linnoituksen palamaan, murhasi Aragvin herttuan ja hänen koko perheensä, mutta neljä vuotta myöhemmin alueen talonpojat surmasivat uuden hallitsijansa ja kutsuivat Kartlin kuningas Teimuraz II:n hallitsemaan aluetta.
Pian Tianetin jälkeen käänyimme hetkeksi länteen ja saavuimme Georgian Sotilastien risteykselle, josta taas pohjoiseen aina päättäriin saakka. Georgian sotilastie on Suuren Kaukasuksen ylittävä, Venäjän ja Georgian toisiinsa yhdistävä pohjois–eteläsuuntainen vuoristotie. Se kulkee Mtiuletin alueen läpi Pasanaurin vuoristolomakohteen kautta Gudaurin kylään. Tämä 2 196 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitseva hiihtokeskus on tien varren korkein asuttu paikka.
Georgian sotilastien reitti Kaukasuksen yli on ollut käytössä jo ennen ajanlaskun alkua, mutta nykyisen tien rakensivat venäläiset 1700-luvun lopulla sotialiden voimin. Se menetti suuren osan merkityksestään maiden välisenä yhteytenä, kun rautatie Kaspianmeren rannikkoa pitkin valmistui vuonna 1883. Myös 2008 vuoden sota Georgian ja Venäjän välillä vaikutti tien suosioon. Pätkä on kuitenkin ainoa järkevä yhteys esim. Armenian ja Venäjän välillä, joten tavaraliikennettä on paljon.
Rekkoja Georgian Sotilastiellä on välillä niin paljon kun silmä kantaa!
Seuraavaksi se ylittää Džvarin solan, joka on 2 379 metrin korkeudessa tien korkein kohta, ja saapuu Khevin vuoristoalueelle Stepantsmindan eli Qazbegin kaupunkityyppiseen taajamaan Terekjoen varrella. Stepandsmindan kylä toimii meillä päivän päättärinä, muttajos haluaa mennä täältä Venäjän puolelle, niin ainoa toimiva rajaylityspaikka löytyy 18 kilometria tästä pohjoiseen, kun tie seurailee jokilaaksoa Kazbekvuoren itäpuolella Darialin rotkon kautta Venäjän rajan yli pohjoiseen Vladikavkaziin saakka.
Georgian ikonisin maisema on pääkaupungista pohjoiseen aivan Venäjän rajalla kohoava lumihuippuinen, 5034 metriä korkea Kazbek-vuori (Kazbegi), jonka edustalla koreilee Tsminda Sameban kirkko. (Gergetin kirkko)
Kirkon rakentaminen näin syrjäiselle paikalle lähes 2200 merin korkeudelle on täytynyt olla aikamoinen urakka 1300-luvulla. Kerrotaan, että vaaran aikoina kirkkoon tuotiin turvaan tärkeimmät uskonnolliset esineet Mtskhetan kaupungista.
Yöpaikkana toimii Ackhotin perheomisteinen majapaikka Kazbegi vuoren edustalla. Ja tietysti meitä odotti myös notkuva pöytä ennen kun pääsi tuville makkoomaan :)