Päivät 10-11 | Fire & Ice | Saudarkrokur - Selfoss - Reykjavik | 300 km + 253 km

Päivä 10 | Saudarkrokur - Selfoss | 300 km

Aamupalan jälkeen klo 08.00 ohjelmassa oli Outin Yamaha Trackerin ketjujen kiristys. Tämän jälkeen klo 08.30 matkamme jatkui etelän suuntaan. Pilvistä, mutta kuivaa, lämpömittarin näyttäessä +8 C ja päivällä lämpöä oli peräti +15 C, auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta.

25 km Varmahlidin Olikselle tankkaamaan. Tankattiin jo nyt, vaikka tankit olivatkin puolillaan, jotta päästäisiin kunnialla lävitse sisämaan erämaatie ja sitä kautta aina majapaikkaamme Selfossiin asti.

Toiset 25 km ja käännösvasempaan pienelle yhdystielle, joka johdatti meidät Kjölur Routelle (F35). Tämä tieosuus on eräs kuuluisimmista soratieosuuksista Islannissa. Tässä kohdin ryhmä jaettiin kahteen osaan, siten että BMR R 1250 GSA miehet Jari H ja Hannu Sekä Jukka Yamaha Tenere 700-pyörällä muodostivat nopean ryhmän. Allekirjoittanut jäi vetämään loppu ryhmää, jossa siis mukana Raine ja Riikka kaksi päällä (BMW R 1200 GS), Jari W (Kawasaki Versys 1000), Kari (Triumph Tiger 800 XC), Outi (Yamaha Tracker 700) sekä Jaakko (Triumph Scrambler 1200 XC). 81 kilometriä myöhemmin saavuttiin puolimatkan krouviin Hveravellirin kuumille lähteille. Täällä voi mm. pulahtaa paljussa ja nauttia kahvit läheisessä pienessä ”ravintolassa”.

Etujoukko oli viettänyt täällä jo pitkään taukoa, ja meidän saapuessa he jatkoivat matkaa toiset 80 km Gulfossin vesiputouksille. Matkalla Jari W kaatui liikkeelle lähdössä, sillä seurauksella että Kawasta vääntyi vasemmanpuoleinen kaatumarauta, mutta ei juuri muita kolhuja pyörään. Nopean ryhmän kolme kaverit saivat kunigasidean ajaa erään pienen sillan jälkeen ns. vanhaa tietä erästä jyrkkää nousua ylös (punamusta, MAD) sillä seurauksella että pari isoa Adve Gessua kaatui kyljelleen, toinen jopa uudestaan pystyyn nousun jälkeen. Ei henkilöstötappioita ja kalustotappiotkin melko pieniä, tosi toisen kuljettajan kypärästä hajosi visiirin lukitusmekanismi.

 Gulfoss on melkoinen ”turistirysä” ja samalla Islannin hienoimpia vesiputouksia. Täältä jatkuu asfaltti päällysteinen tie ja tien numerointi muuttuu numerolle 35. Saavuimme noin puolituntia eturyhmän perässä Gulfossille, jossa nautittiin lounasta, otettiin valokuvia ja ostettiin matkamuistoja. Tauko venyi lopulta tunnin mittaiseksi, sillä Rainen Gessusta oli matkalla irronnut sisälokasuoja ja sen krämmäleitä oli revitty irti pyörästä. Välillä sattuu ja tapahtuu.

Matkamme jatkui läheiselle Geysirille (one and only), eli siis sille alkuperäiselle, jonka mukaan kaikki muut ovat nimettyjä. Tasaisin väliajon, maan uumenista syöksyi vettä taivalle. Aikamme ihmeteltiin, eli kolme kierrosta tätä luonnonihmettä, kunnes jatkoimme matkaa Selfossin Olis-huoltoasemalle, jossa ei ollut tarjolla kuin Dieseliä, joten siirryimme läheiselle Orkan-huoltoasemalle, jossa litrahinta oli 310,80 ISK, eli noin 2,14 €. Tästä vielä lyhyt siirtyminen Hotelli South Coastin sisäpihalle, jossa pyörät pysäköitiin tilan säästämiseksi tiukasti kahteen extra isoon pysäköintiruutuun. Tällä reissulla kaikki pyöräparkit ovat ilmaisia.

Geysir.

Ryhmämme Geysirillä.

Nopea sisäänkirjautuminen ja sitten saunaosastolle saunomaan ja kylpemään kuumiin altaisiin. Saunassa Tylön kiuas ja ihan mukavat löylyt. melko hinnakasta, sillä osaston käyttö maksoi noin 20,61 € per nenä, mutta elämä on.  ravintola Krispiin illalliselle, jossa tuli nautittua 250 gramman islantilainen pihvi lisukkeiden ja alkoholittoman oluen kera. Todella hyvänmakuisen pihviaterian hinta oli 4980 ISK, joka tekee päivän kurssilla noin 34,22 €.

Hieno Adventure päivä takana, aikaisin nukkumaan koska huomenna on edessä jälleen uusia seikkailuja.

Saunaosastolla.

Illalliselle.

Päivä 11 | Selfoss - Reykjavik | 253 km

Yöllä oli satanut ja aamukin oli pilvinen, mutta siitä huolimatta, tai ehkäpä juuri siksi nousimme aamupalalle totutusti klo 07.00. meidän lisäksi aamupala huone oli täynnä aasialaisia, joten oli hyvä, että olimme viisi minuuttia ennen heitä jo pöydät varattu. Jälleen hyvä ja runsas aamupala.

Startti klo 08.15 ja 1-tien ja 35-tien kautta 36-tielle, joka johdatti meidät Pingvellirin luonnonpuistoon. Tiellä on pitkät osuudet 70 km/h ja 50 km/h nopeusrajoituksia. Pingvallla järvi on koko ajan kytkinkahvan puolella, sillä järven pohjoispäässä käännytään vastarantaa pitkin jälleen Selfossin suuntaan.

Ajoimme Pingvellirin visitor centerin parkkipaikalle, joka yllätyksemme olikin maksullinen. Mutta ohjeistukseen tarkemmin tutustuttuani tuli siihen tulokseen, että pysäköinti on moottoripyörille ilmaista.

 Pinvelliri on alue islannin lounaisosassa. Pingvellir on kuuluisa kahdesta syystä: se oli Islannin parlamentin eli altingin kokoontumispaikka 900-luvulta alkaen, ja se on geologisesti mielenkiintoinen alue maankuoren liikkeiden ja tulivuoritoiminnan takia. Pingvellir on osa suosittua nähtävyyskierrosta, jota kutsutaan nimellä kultainen kierros. Vietimme täällä reilun puolisen tuntia.

Pingvellier.

Pingvellirin tie nro 360.

Seuraavaksi todella hienot tiet 360 ja 435. Ensin mainitulla hienot järvimaisemat mutkien kera ja jälkimmäisellä alkuosuudella 15–16 % prosentin nousut ja laskut, sekä entistäkin tiukemmat mutkat. Loppuosa on tylsähköä pitkää suoraa, seuraten kaukolämpöputkea lähelle Reykjavikiä, 1-tielle asti.

Seuraavaksi saavuimme Reykjavikiin (Savujenlahti) ja ajoimme ”viikinki veneelle”, eli Sun Voyagerille. Ryhmä- ja yksittäiskuvia ja sitten pienen mopoilla suoritetun kaupunki cruisailun päätteeksi Hallgrimskirkjan edustalle.

 (Hallgrímurin kirkko) on kirkko pääkaupunki Reykjavikissä (Savujenlahti). Se on nimetty islantilaisen runoilijan ja papin Hallgrimur Peturssenin mukaan. Kirkko yltää 74,5 metrin korkeuteen, ja se on Islannin korkein rakennus.Kirkko varsin uusi, sillä se rakennettiin vuosina 1945–1986. Kirkko sijaitsee Reykjavíkin keskustassa, ja se on kaupungin tunusmerkki ja kuuluisin nähtävyys.

Kirkkorakennuksen edessä seisoo Erik Punaisen pojan Leif Erikinpojan (Leifur Eiriksson) patsas. Se on vanhempi kuin itse kirkko, sillä Yhdysvallat lahjoitti sen Islannille vuonna 1930, kun Islannin parlamentti Allting juhli 1000-vuotisjuhliaan. Tämä ”viikinkien viikinki” löysi vuosina 1002–1003 Vinlandin, eli Amerikan ja oli sieten ensimmäinen Eurooppalainen Amerikan mantereella. Lähes viisisataa vuotta ennen Kristoffer Kolumbusta.

Sun Voyager.

Taidetta.

Hallgrimskirkja.

Viikinkien viikinki.

Tämän päivän hotellimme, yllättäen nimeltään Leifur Eiriksson, sijaitsee kadun toisella puolella, kyseistä patsasta lähes vasta päätä. Voi siis sanoa, että ollaan ”mestoilla”. No, tänne ei vielä majoituttu, sillä parikinkohdetta oli vielä käymättä.

Aukion laidalla nautittiin vohvelit kermavaahdon ja hillon kera vohvelivaunusta. Sitten etupyörät kohden keflavikiä. Tie muuttu pian 4-kaistaiseksi, jossa alkuu 80 km/h ja sitten 90 km/ nopeusrajoitus. voisi hyvinkin olla vaikka 110 km/h, sillä niin hyvä kuntoinen ja leveä kyseinen tieosuus on.

Enne Keflavikiä vasempaan ja suunnaksi Euroopan- ja Amerikanmantereen mannerlaatan yhdistävälle Continents-sillalle. Tänne on opastus vain Islanniksi, mutta hyvin löydettiin perille tälle erikoiselle nähtävyydelle. No, jokunen muukin turisti oli paikalla meidän lisäksemme, sillä pysäköintialue oli aivan täynnä autoja.

Vasemmalla Eurooppa ja oikealla Amerikka.

Continents Bridge.

Matkamme jatkui Grindavikin kautta Blue Lagonille kylpemään ja saunomaan. Kahden tunnin visiitti, sisältäen yhden valinnaisen alkoholi- tai alkoholittoman juoman, kasvojen mutamaskin, pyyhkeen, sekä saunojen- ja altaiden käytön. Tänne ei mahdu mukaan, ellei ole etukäteisvarausta. Varsinkaan sunnuntaisin. Kaksi tuntia kului todella nopeasti ja hauskasti. Vesi oli +38 asteista. Jotkut nauttivat kylpylän ravintolassa kahvit, tai kevyt lounasta.

Iltapäivä neljän jälkeen ajettiin takaisin Reykjavikiin ja käytiin vielä hotellimme läheisellä N1-huoltoasemalla tankkaamassa ja sitten hotellille. Pari ”kunniakierrosta” kylillä, sillä keskustan katutyöt kierrättivät meitä jonkun verran. Tässä hotellissa ei ole omaa pysäköintialuetta, mutta se ei tässä tapauksessa haittaa, sillä kadunvarsi/ läheinen pysäköintipaikka ovat ilmaisia ja tilaakin löytyi juuri yhdeksälle pyörällemme.

Bemu kuumilla lähteillä.

Uintireissulla.

Majapaikkamme tänään.

Tutut majoitus rutiinit ja sitten huominen ”spesiaali” matkainfo ja klo 19.45 Fjallkonan ravintolaan illalliselle. Matkaa noin kilometri. Hyvän illallisen jälkeen kävelykadun kautta hotellille lepäilemään.

Taas kerran hieno ajopäivä takanamme.

Kuumassa kylvyssä.

Harri HjulgrenKommentoi