Päivä 5 | Fire & Ice | Färsaaria ristiin rastiin | 305 km
Foroyar Tour.
Moi!
Innokkaat Fire & Ice 202307 matkalaiset olivat jo ”kärppänä” paikalla kun aamupala tarjoilu aloitettiin klo 07.00. Startti tapahtuisi vasta klo 08.30, mutta hyvä olla ajoissa paikalla, että ehtii kunnolla tankata päivän seikkailua varten.
Ulkona pilvinen ja ihanan raikas ajokeli, lämpötilan ollessa +6 C. Koska yövymme kolme vuorokautta samassa hotellissa, niin tämän päivän retkelle voitiin lähteä ns. kevennetyin varustein. Ensiksi ajettiin keskustan kautta 1,6 kilometriä lähimmälle Essolle (EFFO) suorittamaan ”aloitustankkausta”, kun Jyllannissa ei ehditty tankille. Täällä ei myydä 98-oktaanista, 95-oktaanisen litrahinta oli 11,85 DKK, joka tekee kohtuulliset 1,60 €.
Jaakko, Triumph Scrambler ja Jukka Essolla
Jari W, tulin Kawalla.
Kari, Trumppa ja Jukka.
Raine ja Bemu.
Outi, Yömaha ja Hannu.
Route 50.
Toinen huoltoaseman kassa neitokaisista oli alun perin kotoisin Brasialiasta, Acren maakunnasta aivan perun rajalta, niin siinä sitten Hablattiin pari sanaa Espanjaakin. Sitten tien päälle. Ensin ajettiin Route-50, joka on hieno maisema tie sisämaahan, tällä Estoroyn saarella. Matkalla pari pysähdystä näköalapaikoilla. Sitten ajoimme Vagartunnelin kautta Vagarin saarelle. Tämä ajovuorokausi sisälsi lukuisia maantietunneleita, niin vuorten lävitse, kuin meren alitsekin. Meri alitettiin viisi kertaa, pisimmän tunnelin (Eystyroyar) ollessa 11 250 metriä pitkä.
Tällä hetkellä moottoripyörille on maksullinen vain tuo pisin tunneli, hintaan 160 DKK (noin 21,45 €), käyttämällämme reitillä. Maksun voi suoritaa netissä, joko etukäteen tai kätevästi käytön jälkeen kuuden (6) vuorokauden sisällä. Mikäli maksu tästä myöhästyy, niin hinta on 50 % korotettu. Karhukirje löytää perille Suomeen asti…
Mikäli ajat maksullista tunnelia useita kertoja on helpompaa rekisteröityä netissä, jolloin veloitus menee automaattisesti luottokortiltasi. Ilman maksullisen tunnelin käyttöäkin selviää, mutta tuo tunneli on kokemus itsessään. Streymoyn ja Sandoyn välille valmistuu tänä vuonna vieläkin ”hulppeampi” meren alainen tunneli.
Lyhyt stoppi Sandavagurin kauniilla puukirkolla, ennen saapumista 45-tien maisemareittiä pitkin Mulafossurin vesiputoukselle. 300 metriä kävelyä per suunta itse putous käynnillä. Siitä sitten läheiseen kahvioon, mutta valitettavasti se aukeaisi vasta puoli tuntia myöhemmin, joten emme jääneet odottelemaan.
Polle, Polle.
Vagartunneli.
Kaunista.
Sandavagurin kirkko.
Outi Matkalla Mulafossurille.
Mulafossur.
Samaa tietä takaisin ja lyhyt pyörähdys lentokentän kautta. lentokenttä sijaitsee noin 50 kilometriä pääkaupunki Torshavnista Länsi-luoteeseen. Kentältä suosittuun Saksunin kylään, josta monet paikalliset aloittavat vaellusretkiä. Mykistävät maisemat, kapean umpitien päässä.
Seuraavaksi isoa tietä pitkin Oyarbakkin Magn-huoltoasemalle nauttimaan lounasta. Päivän mittaan lämpötilakin oli noussut jo +10 C lukemaan. Ruokailun jälkeen jälleen kapeaa pistokasta Fossan vesiputoukselle. Tien varrella on siellä täällä väistämis- levikkeitä ja liikenne pelaa hienosti. Yllättävän vähän nähtiin päivä aikana muita moottoripyöräilijöitä. Latvialainen pariskunta, sama ranskalais- heppu, joka saapui kanssamme samalla laivalla. Laivalla olleita saksalaisia ei näkynyt. Asunto- ja matkailuautoja jonkin verran.
Ohjelmassa oli myös Funningurin tien ”serpentiinit” näköalapaikkoineen. Tämä on makea tienpätkä, joka tällä saarella kannattaa kokea. Saaren toiseksi suurimmassa kaupungissa, Klaksvikissa nautittiin kahvit. Kaupungin jälkeen tiellä 70 on tupla tunneli, jossa liikenne kulkee vain 3,1 metriä korkeassa ja 2,8 metriä leveässä putkessa liikennevalojen mukaan vuorotelle yhteen suuntaan. Tunnelit ovat hankalia, paikoin jopa vaarallisia kaksi pyöräisille, sillä ne ovat pitkiä ja valaisemattomia, joissa keskellä on liukasta ja autonrenkaiden urista päällyste on pahoin kulunutta. Kuoppia, vettä ja paikoitellen teräviä reunoja. Näiden tunnelien suositus nopeus on 40 km/h, jota kannatta noudattaa. Jälkimmäisen läheisyyteen ollaan rakentamassa uutta modernia tunnelia.
Perille päästyämme vierailimme Mulin vesiputouksella ja saman nimisessä ”autiokylässä”, josta viimeinen asukas poistui vuonna 1992. Sitten alkoikin paluumatkamme kohden Torshavnissa sijaitsevaa hotelliamme. Ensiksi takaisin samat tunnelit ja sitten kohden Runavikiä, josta maksullinen tunneli alkaa. Matkalla Klaksvikissa suoritettiin päivän toinen tankkaus. Bensalitran hinta oli täsmälleen sama kuin aamulla toisella Esollakin (Effo).
Tästä alkaa makea pätkä.
Mulin kylässä.
Tunnelin liikenneymyrän kautta Torshavnin väylälle ja sitten yksien liikennevalojen kautta vasempaan Rantaväylälle (Yviri vio Strond) ja kohtapuolen käännyttiinkin oikealle hotelli Djurhuusin parkkipaikalle. kolme mopo per ruutu, niin ei viety kohtuuttoman paljon vähäistä tilaa.
Suihkuta ja levot ja sitten vielä illalliselle Keskustan Iris Pubiin. Matkalla vierailtiin Sataman majakan linnoituksella. Valokuvausta ”tykkilöiden edustalla” ja sitten noin kilometrin kävely ravintolaan. Illallinen oli ja meni ja vielä osa ryhmästämme käveli marketin kautta, ostaen leivonnaiset iltateelle. Jälleen hieno ajopäivä hyvässä seurassa.
Sataman tykkilöillä.
Lintupatsaalla.