Aurinko paistoi Bastiassa kun saavuimme Korsikan saarelle. Saari tunnetaan myös Napoleonin syntymä saarena. Korsika on osa Ranskaa, sillä on pitkä historia takanaan ja saarella on ollut aikojen kuluessa monta omistajaa. Eikä tuo mikään ihme olekaan, onhan täällä niin kaunista ja rauhallista, ja varmasti hyvät kalavedet.

Korsikalla puhutaan Italiaa ja Ranskaa sekä omaa Korsikan kieltä, joka on sekoitus molemmista kielistä
”Det är kiva -tyyliin”. Jotkut korsikalaiset tuntevat olevansa enemmän italialaisia kun ranskalaisia riippuen tietysti keneltä kysytään:) Napoleon oli korsikalainen ja päätyi Ranskan hallitsijaksi.

Jotkut Korsikan itsenäisyyttä ajavat ääri-ajattelijat olivat maalanneet kallion seinään tekstin “ranskalaiset, menkää kotiin” tekstin, siis Italiaksi. Mutta eipä taida puheita pidemmälle nuo ajatukset rientää. Ranskan Muukalaislegiooonan koulutuskeskus sijaitsee L’lle Roussessa. Se on mukava merenrantakaupunki, missä pidettiin myös päivän ensimmäinen kahvitunti.

Ja asiaan. Ajopäivä alkoi tankkauksella Bastiassa, minkä jälkeen kivuttin ensimmäisen kerran vuorten yli saaren itärannikolta sen länsirannikolle. Täällä pysyteltiin koko päivä ja vielä seuraavakin. Jos kuvataan matkamme etenemistä, Korsikan kartta olisi kellotaulu ja sen keskipisteeseen laitettaisiin viisarit, lähtöpiste olisi klo 1.00:ssä Bastiassa ja loppupiste klo 11.00 Porto Otassa.

Uusi Gessu 1300 Trophy herättää kuljettajassaan ajatuksia..

Aurinko paistoi heti aamusta alkaen ja olosuhteet täydelliselle ajopäivälle olivat olemassa. Tämän päivän 170 kilometrin matkan taittamiseen kului aikaa noin kahdeksan tuntia. Rento ilmapiiri, sopivasti ajotaukoja, moottoripyörällä ajettuja kaupunkikierroksia, kahvitaukoja sekä pitkä lounastauko Calvin linnoituksen kupeessa loi ajeluun leppoisen ilmapiirin ja aidon lomatunnelman.

Meren pinta oli peilityyni eikä tuntunut tuulenvirettäkään.

Kalevi poseeraa tottuneesti Gessu 750:n selässä.

Joukkomme koostuu kokeneista motoristeista, joten nuorison heittämiin kilpa-ajohaasteisiin ei tartuttu, vaan annettiin elämän janoisten mennä menojaan. Itse keskityimme maisemien ihailuun ja omaa vauhtia kurvailuun. MIhinkään mummoiluun ei kuitenkaan sorruttu, vaan ajettiin “asiallisen rapeasti”.

Tiet ja mutkat tiivistyivät päivän kuluessa ja matkan edetessä. Kuin pisteenä Iin päälle viimeiset 30-40 kilometriä ennen majapaikkaamme Porto Otaa, ajettiin aivan huikeissa, suorastaan postikorttimaisissa maisemissa.

Saavuimme Porto Otaan jo klo 16.30 tietämillä. Meille jäi mukavasti omaa aikaa ennen klo 20.00 alkanutta illallista. Illallisen suhteen mentiin vähän halpaan siinä mielessä, että kauniilla paikalla sijaitseva ravintola kohtuullisine aterian hintoineen osoittautui hieman hintavaksi juomien osalta, vai mitä sanot siitä, että olut maksoi 12€ per tuoppi? Ehkäpä oluen hinta oli sidottu auringonlaskuindeksiin, sillä ruokailun kuluessa Välimeri nielaisi koko upean aurinkopallon sisäänsä.

Päivä 3 | Korsika | Bastia - Porto Ota | 169 km