3 päivä | Ensimmäinen moottoripyöräpäivä vuoriston kansallispuistoihin |

Wet race today, siitä ei päästy yli eikä ympäri. Aamulla säätiedote lupaili sadetta koko päiväksi, ja melkein onnistuikin uhkauksessaan. Taivas oli harmaan pilvimassan peittämä aamulla klo 8.30, kun Teba Motohiren Tristram kurvasi komeasti Ranault Traffic -pikkubussilla hotellin eteen noutaakseen meidät vuokraamolle. Vuokraamo sijaitsee noin 60 km ajomatkan päässä Torremolinoksesta Teban kylässä, kaukana vilkkaasta liikenteestä ja poissa bandiittien silmistä.

Tebassa pyörät ja kuljettajat löysivät toisensa tuttuun tapaan Normanin ja Leen ystävällisellä avustuksella.
Matka alkaa aina mukavasti, kun pyöränvuokraus sujuu ilman ylimääräräistä äkseerausta ja henkilökunta vaikuttaa tuttavalliselta ja luotettavalta. Pyörät olivat tietysti tip top -puunattuja, huollettuja ja valmiina lähtöön.

Pikku sateen ropistessa ajelimme Rondan suuntaan ohi sen keskustan tosi mutkikkaita teitä pitkin Smurffikylä Juzcariin. Suursmurffia ei näkynyt vieläkään, jonka edessä perinteiset vuosikuvat on aina otettu. Nyt poseeraukset jäivät tekemättä kokonaan, sade…

Pidettiin vain lyhyt tauko kylän raitilla ja jatkettiin matkaa kohti Rondaa. Rondan saavuttiin komeasti ikivanhan kivisilan yli ajaen, joka on Rondan tunnusmerkki.

Tarkastimme ulkopuolelta yhden Espanjan vanhimmista härkätaisteluareenoista, Plaza de Torosin ja kävimme härän kimppuun. Häränlihapihvi maistui Mc Donaldsin listoilta tilattuna hyvältä, ja se oli maustettu ripauksella tyytyväisyyttä siitä, että onnistuimme ateriat tilamaan automaatin välityksellä. Nykyaika on mukamas edistystä tämänkin suhteen, mitähän härät asiasta tuumaillee?

Ajelin omalla pyörälläni Tebaan muiden perässä, ja aikaa jäi muutamalle lennossa otetulle kuvallekin.

Rondasta löyty kuin sattuman kaupalla vapaa motoparkki, se on harvinaista herkkua. Itse asissa pyörät pysäköitiin ensin ns. hyvään paikkaan, joka osoittautuikin viralliseksi motoparkikisi. Joskus käy tsägä.

Ryhmäkuvassa Pertti, Upi, Schumi, Julle, Pekka, Timo ja Saija - ja El toro. Aina ei voi paistaa..

Rondan vanha silta on rakennettu aikanaan tarpeeseen, sillä se ylittää valtavan, kaupungin halkaisevan rotkon.

Ronda jäi taakse ja matka jatkui kohti patoa, mistä alkaa Caminito el Reyn suosittu kävelypolku. Tähän palataan tarkemmin lauantaina, joka on patikkaretkipäivä.

Paikon aurinko pääsi pilkistämään pilvipeitteen välistä ja kuivasi tiet nopeasti

Torcal de Antequeran jurakautinen huippu tarjoaa upeat näkymät alas laaksoon, paitsi tänään, koska lähiseutu oli sakean sumun peitossa.

Torqal de Antequeran seudun tiet ovat tunnettuja liukkuidestaan, etenkin sateella.